Mai Kivelä

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aktivisti

Lihan tuputtaminen lapsille on lasten edun vastaista

Helsinkiläiset lapset syövät liikaa lihaa. Tutkimuksen mukaan päiväkoti-ikäisten lihan- ja maidonkulutus on viisinkertainen siihen nähden, mikä olisi terveyden ja maapallon kantokyvyn kannalta suositeltavaa. Tämä ei ole oikein lapsia kohtaan. Kasvissyönnin terveysvaikutuksista ollaan usein huolissaan, vaikka jokapäiväisellä lihansyönnillä on huono vaikutus lasten terveyteen ja kestävien ruokatottumusten muodostumiseen.

Helsingillä on tässä iso rooli. Esimerkiksi Palvelukeskus Helsinki on mukana sadassa tuhannessa ruokahetkessä päivittäin. Helsinkiläiset syövät päiväkodeissa, kouluissa, henkilöstöruokaloissa ja palvelukeskuksissa. Muuttamalla kaupungin ruokatarjonnan kasvispainotteiseksi voimme tukea terveitä elintapoja, edistää kestävää ruokakulttuuria sekä torjua ilmastokriisiä ja luontokatoa. Kriisejä, joiden kanssa erityisesti lapset joutuvat elämään.

Asiantuntijat ovat yksiselitteisesti sitä mieltä, että kasvisruokaa tulisi lisätä kouluissa ja päiväkodeissa. Työ kestävämmän ruoan puolesta onkin Helsingissä käynnissä. Tarvitsemme kuitenkin lisää tavoitteellisuutta, kasvisruokaa suosivia päätöksiä ja ennen kaikkea ravitsevaa ja maistuvaa kasvisruokaa tarjolle kaikkialle. Kaupungin ruokavalinnoilla on myös vahva kasvattava rooli. Se, mitä lapset tottuvat syömään päiväkodeissa ja kouluissa edistää kestävien ruokatottumusten omaksumista myös kotona. Tähän kaikilla lapsilla tulee olla oikeus.

Myös joukkoruokailua ohjaavat ruokasuositukset päivittyvät. Ruoan ympäristövaikutukset tullaan entisestään huomioimaan ensi vuonna päivittyvissä pohjoismaisissa suosituksissa. Kasvisruokakeskustelussa ei olekaan enää kyse yksittäisistä kasvisruokapäivistä, vaan kasvisruoan suosio ja tarjonta ovat jo pysyvä osa arkeamme. Lihankulutus on laskenut jo kaksi vuotta. Suomessa ruokatutkijat puhuvat ohimenevän trendin sijaan pysyvästä ruokakulttuurin muutoksesta.

Kaikilla lapsilla tulee olla oikeus kestävään ruokavalioon, joka huomioi ihmisten terveyden, eläinten oikeudet ja planeetan asettamat reunaehdot. Kasvisruoka on tulevaisuuden normi. On tärkeää, että Helsinki ohjaa ja tukee tätä positiivista kehitystä.

Kolumni on julkaistu alunperin Helsingin Uutisissa 18.12.2021.

Ilmastohaitallinen mainonta kiellettävä Suomessa

Tiedote 24.9.2021

Kansanedustaja Mai Kivelä jätti toimenpidealoitteen ilmastohaitallisen mainonnan rajoittamiseksi Suomessa. Rajoituksen tulisi Kivelän mukaan koskea vähintään ilmastohaitallisimpia tuotteita, kuten fossiilisia polttoaineita ja lihaa.

“On absurdia, että tässä ajassa, kun fossiilisista polttoaineista pitäisi kiireellisesti päästä eroon ihmisten ja elonkehän suojelemiseksi, näitä polttoaineita saa vielä aktiivisesti markkinoida ja mainostaa ihmisille”, Kivelä toteaa.

Ilmasto kuumenee tuoreen YK:n raportin mukaan nykytoimilla 2,7 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Tämä tulee aiheuttamaan YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin mukaan suunnatonta ihmishenkien ja -yhteisöjen menettämistä. Ilmaston kuumenemisen tärkeimpiä syitä on fossiilisten polttoaineiden edelleen jatkuva käyttäminen. Myös lihankulutuksen voimakkaan negatiivinen ilmastovaikutus on selkeästi osoitettu. Samaan aikaan on täysin sallittua kannustaa ja ohjata ihmisiä ympäristökriisiä kiihdyttävään kuluttamiseen. 

Maailmalla ilmastohaitallista mainontaa pyritään jo rajoittamaan. Badvertising-kampanja Isossa-Britanniassa sekä useiden pääkaupunkien kuten Pariisin, Amsterdamin ja São Paolon ilmasto- tai arvoperusteiset päätökset mainonnan rajoittamisesta kertovat, että asiaan on herätty muuallakin. Myös Helsingin kaupungin mainospaikoissa otetaan valtuuston tuoreen päätöksen mukaan jatkossa huomioon ulkomainonnan vaikutukset ilmastoon Kivelän aloitteen pohjalta. Lisäksi Tampereella ja Tukholmassa samasta aiheesta on tehty hiljattain valtuustoaloite.

“Meidän on syytä herätä siihen, että mainonta vaikuttaa suuresti kulutukseen ja myös heikentää ihmisten mahdollisuuksia hahmottaa, mistä suurimmat päästöt tulevat. Meidän täytyy purkaa mainoksilla luotua mielikuvaa siitä, että fossiilisten varaan rakennettu tulevaisuus voisi olla puhdas ja turvallinen. Ei se ole”, toteaa Kivelä. “Samoin kestävän ruokajärjestelmän luominen edellyttää siirtymistä pois nykyisen mittakaavan lihankulutuksesta”, jatkaa Kivelä.

Mai Kivelän toimenpidealoite kokonaisuudessaan:

Toimenpidealoite ilmastohaitallisen mainonnan kieltämiseksi Suomessa

Eduskunnalle

Kulutuskeskeisen elämäntavan seuraukset näkyvät maapallolla ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavana ympäristökriisinä. Ilmasto kuumenee YK:n tuoreen raportin mukaan nykyuralla 2,7 astetta. Silti nykytilassakin on edelleen sallittua mainostaa ilmaston kuumenemisen tärkeimpiä aiheuttajia, kuten fossiilisia polttoaineita ja lihaa. On siis täysin sallittua kannustaa ja ohjata toimintaa ympäristökriisin kiihdyttämiseen, vaikka eletään ratkaisevia vuosia suunnan kääntämiseksi kohti kestävää maailmaa.

Viime aikoina esimerkiksi Badvertising -kampanja on tehnyt mainonnan päästöjä kiihdyttäviä vaikutuksia tunnetuiksi. Mindgames on Wheels -raportissa ruoditaan katumaastureiden yleistymistä autovalmistajien systemaattisen markkinoinnin vaikutuksesta, ja osittain tämän takia kohonneeseen päästömäärään per ajettu kilometri, per myyty auto.

Mainonnan ilmastoperusteiselle rajoittamiselle on tilausta. Tällä hetkellä Helsingissä ja Amsterdamissa on päätetty selvittää mahdollisuuksia rajoittaa ilmastohaitallista mainontaa, Tampereella ja Tukholmassa aiheesta on tehty hiljattain valtuustoaloite. Myös esimerkiksi Lontoossa ja Pariisissa ulkomainontaa rajoitetaan arvoperusteisesti: mm. seksististä ja etnistä syrjintää hyödyntävää mainostamista on rajoitettu. 

Onkin aiheellista pohtia valtiotason rajoitustoimia ilmastohaitallisen mainonnan rajoittamiseksi, kuten joidenkin muiden haitallisten tuotteiden mainonnan kanssa on tehty. Esimerkkeinä tällaisista selkeästi ilmastohaitallisista hyödykekategorioista ovat fossiiliset polttoaineet ja liha.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin 

sen selvittämiseksi, miten ilmastohaitallista mainontaa voitaisiin rajoittaa lainsäädännöllä Suomessa vähintään fossiilisten polttoaineiden ja lihan osalta.

Helsingissä 23.09.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Mai Kivelä [vas]

Huh hellettä! – Ilmastokriisin myötä yleistyvät helteet koettelevat eniten heikoimmassa asemassa olevia

Tänä kesänä hellettä on riittänyt. Itsekin kirjoitan tätä tuulettimen vieressä hieman nuupahtaneena kuumuudesta. Osa meistä rakastaa hellepäiviä. Ja toki helteestä saa nauttia. Tällainen helle Suomessa on kuitenkin sään ääri-ilmiö ja ennätyshelteistä kertovat uutiset ovat siksi huolestuttavia. Eikä tämä rajoitu vain Suomeen. Esimerkiksi Kanadassa rikottiin äskettäin liki 50 asteen lämpötilaennätys. Myös Yhdysvalloissa on mitattu yli 50 asteen lämpötiloja. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että Portlandissa ratikoita on jäänyt ajamatta, koska kaapeleiden johtoja on sulanut kuumuudesta.

Helle myös tappaa. Vaarallista helle on erityisesti ikäihmisille ja sairaille. Myös Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi hellekuolleisuuden lisääntyvän: hellejakson arvioidaan lisäävän ennenaikaisia kuolemia 200–400 ihmisellä.

Tiedämme, että ilmastokriisi lisää sään ääri-ilmiöitä ja tiedämme, että helteet yleistyvät. Se tarkoittaa, että kuumuuden aiheuttamista ongelmista tullaan kärsimään yhä enemmän. Ja kärsimään joutuvat varsinkin ne, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa asemassa.

Ilmastokriisi onkin monella tapaa ihmisoikeus- ja eriarvoisuuskysymys. Kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia suojautua kuumuudelta: ei varaa viilennykseen tai mahdollisuutta vaikuttaa työntekopaikkaan tai työaikoihin. Yhdysvalloissa ihmisille on avattu hätäratkaisuna ”viilennyskeskuksia”, joihin paeta hellettä. Suomen helteissä erityisesti yksinasuvien iäkkäiden läheisten voinnista on hyvä pitää huolta.

Helteestä ja kuivuudesta kärsivät myös eläimet. Olen ilahtuneena lukenut ihmisten kirjoituksia siitä kuinka he ovat vieneet vesikuppeja lähialueen eläimiä varten. Pihoille laitetusta matalareunaisista lautasista voivat juoda esimerkiksi siilit, oravat, ketut, linnut ja hyönteiset. Luonnolla ylipäätään on kova haaste sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Uusia lajeja liikkuu pohjoisemmaksi ja pohjoisen oloihin sopeutuneiden lajien olot vaikeutuvat. Kaikki eivät selviä.

Meidän tehtävämme on ilmastotoimin varmistaa, että mahdollisimman moni selviää, oli kyse sitten yksilöistä tai lajeista.

Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 24.7.2021.

Fortumin tytäryhtiön korvauskanne peruttava

Uniperin oikeustoimet Hollantia vastaan ovat täysin valtion omistajaohjauksen periaatteiden vastaisina. Fortumin tytäryhtiö Uniper aikoo vaatia Hollannilta korvauksia maan kivihiilikiellon takia.

Tätä on historian väärällä puolella seisominen. Tällainen toiminta voi pahimmillaan heikentää muiden maiden halua toteuttaa kipeästi tarvittavia ilmastopäätöksiä. Siten se pahimmillaan kiihdyttää ilmastokriisiä.

Hollanti on päättänyt kieltää hiilen käytön energian tuotannossa vuoden 2029 loppuun mennessä. Uniperin mukaan hiilivoimalan käyttöaika jäisi aiottua lyhyemmäksi ja siksi sille tulisi maksaa korvauksia. Myös Suomella on vastaavanlainen hiilikieltolaki. Puhtaaseen energiajärjestelmään siirtyminen on välttämätöntä ilmastokriisin hillitsemiseksi.

Nyt Suomen valtion omistama yritys on haastamassa toista EU-maata välimiesoikeuteen tytäryhtiönsä kautta ja hakemassa korvauksia ilmastotoimista. Tämä on järkyttävän häpeällistä toimintaa.

Fortumin toiminta on hallituksen omistajaohjauslinjauksen vastaisena. Linjauksen mukaan valtionyhtiöiden on huomioitava Pariisin ilmastosopimuksen tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemisestä 1,5 asteeseen. Suomen valtion on käytettävä omistajaohjausta Fortumin suuntaan ja estettävä Uniperin oikeustoimet.

Viime viikolla Kivelä jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen kansainvälisen energia-alaa koskevan ECT-sopimuksen uudistamisesta. ECT-sopimus antaa energiayhtiöille laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia ilmastopoliittisesta sääntelystä, kuten fossiilienergian alasajosta. Ulkomaiset yritykset voivat investointisuojaan viitaten haastaa valtiot oikeuteen suljetussa välimiesoikeudessa ja siten kiertää kansalliset ja kansainväliset tuomioistuimet. Tästä on kyse myös Uniperin tapauksessa. Tämä on jälleen kerran osoitus siitä, että ECT-sopimus on pahasti vanhentunut ja siitä on irtauduttava.

Suomen valtio omistaa enemmistön energiayhtiö Fortumista, joka puolestaan on saksalaisen Uniperin pääomistaja.

Mai Kivelä 2018, Helsinki

Fossiilisen energian investointisuojasta on luovuttava

Suomen ja koko EU:n ilmastotavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta kansainväliseen energia-alan ECT-sopimukseen sisältyvän investointisuojan takia. Siksi jätin tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen sopimuksen uudistamisesta.

Puhtaaseen energiajärjestelmään siirtyminen on välttämätöntä ilmastokriisin hillitsemiseksi. On kestämätöntä, että yritykset voivat hidastaa tai jopa estää ilmastotoimia uhkaamalla korvauskanteilla. Jos energiajättien suojaksi menneinä vuosikymmeninä laadittu sopimus estää tehokkaat ilmastotoimet nyt, on siitä aika luopua tai neuvotella se uusiksi. Energy Charter Treaty -sopimus (ECT) antaa energiayhtiöille laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia ilmastopoliittisesta sääntelystä kuten fossiilienergian alasajosta. Viimeisin esimerkki tästä nähtiin helmikuussa, kun saksalainen energiajätti RWE ilmoitti, että se haastaa Alankomaat välimiesoikeuteen, koska maan uusi hiilikieltolaki kieltää kivihiilen energiakäytön vuoden 2030 jälkeen. RWE hakee Alankomailta 1,4 miljardin euroa korvauksia.

Myös Suomen valtion enemmistöomisteisen energiayhtiön Fortumin tytäryhtiö Uniper on uhannut Alankomaita välimiesoikeudella samasta syystä. Tämä siitä huolimatta, että myös Suomella on samankaltainen hiilikieltolaki. Investigate Europe -verkosto on arvioinut, että EU-maissa, Britanniassa sekä Sveitsissä on yhteensä 345 miljardin euron edestä fossiilisen energian investointeja. Pelkkä uhka miljardikorvauksista ja vuosia kestävästä arvaamattomasta suljettujen ovien takana käytävästä välimiesoikeusprosessista voi riittää painostamaan hallituksia ja vesittämään sääntelyä. ECT-sopimus on peräisin 1990-luvulta ja sen uudistamisesta on neuvoteltu jo yli vuoden ajan. Neuvottelut ovat olleet takkuisia, sillä muutokset vaativat yksimielisyyden kaikkien sopimusosapuolten kesken.

Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on keskeistä, että Suomi ja muut EU-maat eivät sido käsiään ja lukitse yhteiskuntia kiinni fossiilisten polttoaineiden käyttöön vuosikymmeniksi.

Kysynkin hallitukselta: kannattaako Suomi sopimuksen muokkaamista niin, että fossiilisten investointisuoja poistetaan ja mikäli näin ei käy, onko Suomi valmis yksin tai yhdessä muiden EU-maiden kanssa lähtemään sopimuksesta?