omistajaohjaus

Fortumin tytäryhtiön korvauskanne peruttava

19/04/2021

Uniperin oikeustoimet Hollantia vastaan ovat täysin valtion omistajaohjauksen periaatteiden vastaisina. Fortumin tytäryhtiö Uniper aikoo vaatia Hollannilta korvauksia maan kivihiilikiellon takia.

Tätä on historian väärällä puolella seisominen. Tällainen toiminta voi pahimmillaan heikentää muiden maiden halua toteuttaa kipeästi tarvittavia ilmastopäätöksiä. Siten se pahimmillaan kiihdyttää ilmastokriisiä.

Hollanti on päättänyt kieltää hiilen käytön energian tuotannossa vuoden 2029 loppuun mennessä. Uniperin mukaan hiilivoimalan käyttöaika jäisi aiottua lyhyemmäksi ja siksi sille tulisi maksaa korvauksia. Myös Suomella on vastaavanlainen hiilikieltolaki. Puhtaaseen energiajärjestelmään siirtyminen on välttämätöntä ilmastokriisin hillitsemiseksi.

Nyt Suomen valtion omistama yritys on haastamassa toista EU-maata välimiesoikeuteen tytäryhtiönsä kautta ja hakemassa korvauksia ilmastotoimista. Tämä on järkyttävän häpeällistä toimintaa.

Fortumin toiminta on hallituksen omistajaohjauslinjauksen vastaisena. Linjauksen mukaan valtionyhtiöiden on huomioitava Pariisin ilmastosopimuksen tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemisestä 1,5 asteeseen. Suomen valtion on käytettävä omistajaohjausta Fortumin suuntaan ja estettävä Uniperin oikeustoimet.

Viime viikolla Kivelä jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen kansainvälisen energia-alaa koskevan ECT-sopimuksen uudistamisesta. ECT-sopimus antaa energiayhtiöille laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia ilmastopoliittisesta sääntelystä, kuten fossiilienergian alasajosta. Ulkomaiset yritykset voivat investointisuojaan viitaten haastaa valtiot oikeuteen suljetussa välimiesoikeudessa ja siten kiertää kansalliset ja kansainväliset tuomioistuimet. Tästä on kyse myös Uniperin tapauksessa. Tämä on jälleen kerran osoitus siitä, että ECT-sopimus on pahasti vanhentunut ja siitä on irtauduttava.

Suomen valtio omistaa enemmistön energiayhtiö Fortumista, joka puolestaan on saksalaisen Uniperin pääomistaja.

Nälkälakko muistuttaa ilmastohätätilasta

29/08/2020

Mikä saa erikoisen kolmikon, ilmastoaktivismia organisoivan perheenäidin, yliopistossa työskentelevän fyysikon ja 66-vuotiaan mökkeilijän aloittamaan yhdessä nälkälakon Helsingin keskustassa? Lyhyesti: ilmastokriisi. Elokapina-liikkeeseen kuuluneiden henkilöiden syynä 12 päivää kestäneeseen lakkoon oli lakkoilijoita yhdistävä syvä huoli ilmastonmuutoksesta ja päättäjien riittämättömistä toimista kriisin estämiseksi. Voin hyvin jakaa tämän kokemuksen. On syytä pystyä enempään.

Ja juuri länsimailla olisi tosiaankin syytä parempaan. YK julkaisi kesällä uuden kestävän kehityksen raportin, joka arvioi maiden suoriutumista kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa määritellyistä ilmastotavoitteista. Näitä tavoitteita ovat esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen huomioiminen poliittisessa päätöksenteossa.

Tavoitteet saavuttaneiden maiden joukossa ovat melkein kaikki Afrikan maat, yhteensä 43 maata, sekä parisenkymmentä muuta alhaisen ja keskitulotason maata Aasiasta, Karibialta ja Oseaniasta. Läntiset rikkaat valtiot sen sijaan ovat suoriutuneet huonoimmin, Suomi mukaan lukien. Kestävän kehityksen musta aukko on Euroopan maiden osalta juuri ilmasto. Tämä on ristiriitaista, sillä EU haluaisi olla ilmastojohtaja.

Suurin ilmastokritiikki nykyisen hallituksen toimissa suuntautuu turpeen tukiin, valtion omistaja-ohjaukseen (erityisesti Fortum), koronaelvytyksen kohdentumiseen ja kestämättömään maatalousjärjestelmään. Elokapina toteaakin osuvasti kritisoidessaan muun muassa turpeenpolton sallimista, että ”nämä voisivat olla sellaisen hallituksen toimia, joka on täysin tietämätön ilmastonmuutoksen realiteeteista”.

Vasemmistoliiton tehtävä on varmistaa, että tämä hallitus lunastaa ilmastolupauksensa ja palauttaa ihmisten luottamuksen siihen, etteivät ilmastotavoitteet jää puheiden tasolle.

Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 29.8.2020

Fortumin on toimittava vastuullisesti myös Suomen ulkopuolella

03/03/2020

Jätin tänään kirjallisen kysymyksen valtion omistajaohjauksen ilmastotavoitteista. Kysymykseni hallitukselle on, miten ilmastotavoitteet huomioidaan omistajaohjauksen periaatepäätöksessä ja miten varmistetaan, että valtionyhtiö Fortum toimii vastuullisesti kaikissa toimintamaissaan.

Suomi haluaa profiloitua ilmastojohtajana. Meidän ei pidä unohtaa omistajaohjauksen tärkeyttä tässä työssä, eikä myöskään aliarvioida Fortumin toiminnan aiheuttamaa mainehaittaa. Marinin hallituksen kunnianhimoisessa ilmastotavoitteessa Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tärkeä osa tätä tavoitetta on fossiilisista polttoaineista, kuten kivihiilestä luopuminen. Suomi aikoo lopettaa kivihiilen polttamisen energiantuotannossa vuoteen 2029 mennessä.

Haluan varmistaa, että valtionyhtiöiden omistajaohjaus on linjassa hallitusohjelmaan kirjattujen ilmastotavoitteen kanssa. Jotta Suomi tekisi aidosti oman osansa maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen, omistajaohjauksen ilmastotavoitteet on määriteltävä tarkasti ja niiden on katettava valtionyhtiöiden toiminta myös Suomen ulkopuolella.

Erityistä huomiota on syytä kiinnittää valtionyhtiö Fortumin toimintaan. Valtionyhtiö Fortum on saksalaisen energiayhtiö Uniperin suurin omistaja. Viime viikkoina Saksassa, Britanniassa ja Suomessa on järjestetty mielenosoituksia, joissa vaaditaan Suomelta ja Fortumilta vastuullista toimintaa.

Uniper on uhannut haastaa Alankomaiden valtion välimiesoikeuteen. Uniper syyttää Alankomaita epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, koska Alankomaat on Suomen tavoin päättänyt kieltää kivihiilen polttamisen energiaksi. Korvauskanteen uhka saattaa vaikuttaa kielteisesti myös muiden maiden ilmastotoimiin. Se luo pelotteen vastaavista haasteista maille, jotka vasta harkitsevat hiilikieltoja.

Hallitus on parhaillaan uusimassa omistajaohjauksen periaatepäätöstä. Hallitusohjelman mukaan valtionyhtiöiden perusarvona on yhteiskuntavastuu, ja yhtiöiden päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset.

Uniperin hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 59,5 miljoonaa tonnia, eli enemmän kuin koko Suomen valtion päästöt. Omistajaohjauksen kautta Suomella voi todellakin olla suuri vaikutus ilmastopäästöihin.

Hallituksen vastaus kirjalliseen kysymykseen saadaan kolmen viikon kuluessa.