Mai Kivelä

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aktivisti

Koronakriisi, ilmastotoimien takapakki vai kirittäjä?

Koronaepidemia on mullistanut meidän kaikkien arjen. Moni pelkää oman tai läheistensä terveyden puolesta. Työelämä on mullistunut, ja monen yrityksen tulevaisuus on vaakalaudalla. Koko maailmantalous on koetuksella ennennäkemättömällä tavalla. Koronakriisin hillitsemisen lisäksi meidän on varauduttava siihen, mitä akuutin tilanteen jälkeen tapahtuu.

Miten käy ilmastotavoitteiden? Kuten olemme nähneet, koronakriisi on jo nyt edellyttänyt valtiolta merkittäviä tuki- ja elvytystoimia. On selvää, että talouden elpyminen tulee vaatimaan niitä vielä huomattavasti lisää. Näiden toimien on lisättävä yhteiskunnan resilienssiä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Tilanteen vaatimat poikkeukselliset toimet voivat joko edistää tai hidastaa siirtymää kohti vähähiilistä taloutta ja kestävämpää yhteiskuntaa. Hiljattain esimerkiksi Maailmanpankki peräänkuulutti ympäristöystävällisiä elvytystoimia. Suomessa Sitra ja ympäristöjärjestöt ovat vaatineet samaa. Toisaalta taas oppositio on esittänyt hallituksen ilmastotavoitteiden hylkäämistä.

Työllisyyden, ihmisten toimeentulon ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen on kuljettava elvytystoimissa käsi kädessä. Ilmastoystävällisillä investoinneilla parannamme Suomen huoltovarmuutta ja valmiuksia kohdata vastaavanlaisia kriisejä tulevaisuudessa. Hillitsemällä luonnon monimuotoisuuden hupenemista voimme myös ehkäistä tulevia epidemioita.

Tämä kevät on osoittanut, miten kriisin hetkellä me osaamme toimia yhteen ja ponnistella pitääksemme toisistamme huolta. Ihmisten terveyden suojelemisen lisäksi on koronaepidemian runtelema yhteiskunta monin tavoin jälleenrakennettava uudestaan. Tehdään se niin, että ihmisten ja planeetan arvo asetetaan etusijalle.

Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 11.4.2020.

Talouskriisin ratkaisussa huomioitava ympäristötavoitteet

Koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin elvytystoimissa on huomioitava ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon luomat haasteet ja tuettavaa siirtymää ympäristöystävälliseen talouteen.

Koronaviruksesta toipuminen tulee edellyttämään valtiolta merkittäviä tuki- ja elvytystoimia. Ensi sijassa pitää tietenkin keskittyä akuuttiin hätään ja ihmisten toimeentulon turvaamiseen, mutta samalla katse tulee pitää myös tulevaisuudessa. Mikäli ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikatoa ei hillitä tänä päivänä, edessä on useita vastaavia taloudellisia shokkeja, joilla on myös suuri inhimillinen hinta. 

Nyt koronaviruksen aiheuttama talouskriisi uhkaa ihmisten työpaikkojen lisäksi ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta välttämättömiä investointeja esimerkiksi uusiutuvaan energiaan.

Työllisyyden turvaaminen ja vähähiilisen siirtymän edistäminen eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa, vaan molempia voidaan edistää rinta rinnan elvytyksen kautta. Esimerkiksi ilmastoystävälliset investoinnit parantavat myös huoltovarmuutta, jolloin olemme Suomessa paremmin varautuneita vastaaviin tilanteisiin.

Biodiversiteettikatoa ehkäisemällä olemme paremmin suojassa tulevilta epidemioilta. Turvallisen tulevaisuuden takaaminen edellyttää hallitukselta toimia kotimaan lisäksi EU:ssa ja muilla kansainvälisillä areenoilla. 

Poikkeukselliset ajat tarvitsevat poikkeuksellisia toimia. Koronakriisi on osoittanut, että suomalainen yhteiskunta pystyy edelleen reagoimaan solidaarisesti vaikeisiin tilanteisiin ja olemme valmiita ponnistelemaan pitääksemme toisistamme huolta. Samalla on varmistettava, että elvytystoimilla turvataan tämän päivän hyvinvoinnin lisäksi myös turvallinen huominen.