Ihmiskunnan energiantuotanto on murroksessa. Helposti saatavilla olevien fossiilisten polttoaineiden hupeneminen ja uhkaava ilmastokatastrofi ovat kohtalonkysymyksiä, joihin jokainen maa joutuu ottamaan kantaa. Muutos on aina sekä uhka että mahdollisuus. Lopputulos riippuu siitä, valjastammeko muutoksen eduksemme vai pidämmekö kiinni menneestä ja toivomme parasta. Suomen energiapolitiikka kuuluu, ikävä kyllä, jälkimmäiseen ryhmään.

Googlen Haminaan rakentama palvelinkeskus on hyvä esimerkki siitä, miten muutosta voi hyödyntää. Google haluaa olla hiilivapaa yritys. Tähän tavoitteeseen päästäkseen yhtiö tukee uusien energiateknologioiden kehitystä ja käyttää uusiutuvaa energiaa. Google sijoitti ruotsalaiseen tuulipuistoon, josta se ostaa kaiken tarvittavan energian Haminan palvelinkeskukseen kymmenen vuoden ajan. Suomesta ei löytynyt vastaavaa mahdollisuutta.

Googlen päätös on seurausta Suomen näköalattomasta energiapolitiikasta ja myös esimerkki menetetyistä mahdollisuuksista. Monet Euroopan maat määrittelivät 2000-luvun alkupuolella energiapolitiikkansa uudelleen ja satsasivat uusiutuvaan energiaan. Suomi päätti tukeutua ydinvoimaan. Siksi Suomessa ei ole syntynyt merkittävästi uusia energiateollisuuden työpaikkoja.  Olemme erittäin riippuvaisia ulkomaisesta tuontienergiasta ja teknologiasta. Käytämme vuosittain 8,5 miljardia euroa ulkomaisen energian tuontiin. Kotimaisen energiateollisuuden avulla tämä summa siirtyisi Suomen talouteen.

Kurssia ei ole liian myöhäistä muuttaa. Suomella on edellytykset tulla uusiutuvan energian kärkimaaksi. Suomen korkea koulutustaso ja teknologiaosaaminen antavat hyvät mahdollisuudet kehittää uusia ja luovia energiaratkaisuja. Uusiutuvat energialähteet työllistävät 2–5 kertaa enemmän kuin fossiiliset polttoaineet tai ydinvoima. Cleantechille ja uusille energiateknologioille on tarjolla valtavat ja nopeasti kasvavat maailmanmarkkinat.  Ne luovat suuria mahdollisuuksia myös suomalaisille vientiyrityksille.

Uusiutuvan energian yritykset tarvitsevat kuitenkin kotimarkkinoita, sillä niiden on saatava näyttöjä ja kokemusta. Jos panostamme kotimaiseen uusiutuvaan ja hajautettuun energiatuotantoon sekä energiatehokkuuteen, edistämme työllisyyttä. Uuden energiateollisuuden viennillä kuromme umpeen negatiivista vaihtotasetta ja kohennamme kansantaloutta.

Modernin energiapolitiikan voi nähdä sekä ylimääräisenä kustannuksena että tulevaisuuden kilpailuetuna. Näkökulma riippuu siitä, onko tavoite turvata alan jälkeen jäänyt suuryhtiöiden valta-asema vai luoda ihmisläheistä, kestävää ja työllistävää energiantuotantoa. Vasemmiston päämääränä on tulevaisuus, jossa energiaa tuotetaan ympäristön, ihmisten ja talouden kokonaisetua varten.