Tiedote 30.1.2023
Vasemmistoliiton kansanedustajat, helsinkiläinen Mai Kivelä ja keravalainen Pia Lohikoski, ovat koostaneet 20 toimenpide-ehdotusta kasvisruokamurroksen edistämiseksi. Kivelä ja Lohikoski pitivät eduskunnan Kansalaisinfossa keskustelutilaisuuden 30.1.2023, jossa toimenpidelistaus julkaistiin.
Tiedeyhteisön viesti tarpeesta muuttaa ruokajärjestelmä kestäväksi on kirkas. Ruokajärjestelmän tulee olla kestävä monella tasolla. Ilmaston, maankäytön, luonnon monimuotoisuuden, eläinten hyvinvoinnin ja ruokaturvan näkökulmat kaikki osoittavat samaan suuntaan: ruokajärjestelmän on perustuttava jatkossa vahvasti kasvipohjaisuuteen. Samalla uusi geopoliittinen aikakausi alleviivaa omavaraisuusasteen ja huoltovarmuuden parantamisen merkitystä esimerkiksi viljoissa ja kasviproteiinien tuotannossa.
”Harva asia vie niin monella tapaa oikeaan suuntaan kuin kasvisruoka. Se on hyväksi niin luonnolle, ilmastolle, eläimille kuin ihmisten terveydellekin. Reilun siirtymän täytyy tietenkin koskea myös ruoka-alaa, ja meidän tulee varmistaa, että ihmiset ovat muutoksessa mukana”, toteaa kansanedustaja Mai Kivelä.
Vasemmisto haluaa rakentaa kestävää ruokajärjestelmää kaikille, ei harvoille. Tämä koskee paitsi elintarvikealan työntekijöitä, myös erilaisia ihmisiä erilaisine ruuantarpeineen.
”Haluamme, että kasvipohjaisia proteiinivalmisteita kehitetään allergiat huomioiden ja monelle ruokavaliolle”, sanoo kansanedustaja Pia Lohikoski. “Tämä on huomioitava tuissa, joita haluamme suunnata tuotekehitykseen.”
Toimenpiteet:
Kestävän tuotannon tukeminen
1. Otetaan käyttöön Tanskan ja Kanadan jalanjäljissä 200 miljoonan euron investointipaketti kasvipohjaisen elintarvikkeiden arvoketjun kasvattamiseksi. Summa tulee investoida alkaen heti ja täyttyen v. 2030.
2. Ohjataan TKI -rahaa järjestelmällisesti kasviproteiinien ja jalosteiden tuotekehitykseen.
3. Ohjataan maataloustukien painotus eläinperäisistä tuotteista kohti kokonaan kasviperäistä tuotantoa.
4. Luodaan maataloustuottajille siirtymätuki eläinperäisestä tuotannosta kasviperäiseen tuotantoon.
5. Tuetaan paikallisten vihannes- ja hedelmäyrittäjien ketjuja esimerkiksi julkisissa hankinnoissa.
Kulutuksen ohjaaminen
6. Asetetaan selkeä valtakunnallinen tavoite ja aikataulu vähentää lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Laaditaan toimenpideohjelma eläinperäisten ruoan kulutuksen vähentämiselle.
7. Siirrytään julkisissa hankinnoissa ja joukkoruokailuissa pääosin kasvipohjaiseen ruokaan. Tarjotaan valtionhallinnon omissa tapahtumissa vain kasvisruokaa.
8.Toteutetaan kuluttajille suunnattu kansallinen informaatiokampanja kasvipohjaisen ruoan kulutuksen vauhdittamiseksi.
9. Lisätään ympäristö- ja eläinten hyvinvointimerkinnät elintarvikepakkauksiin lainsäädännöllä.
10. Tehdään verotuksen avulla kasvisruuasta suhteessa edullisempaa.
11.Rahoitetaan uudistettavien kansallisten ravitsemussuositusten jalkauttaminen hankerahoituksella.
12.Tuetaan eläinasiajärjestöjen tiedotuskampanjoita ja vaikuttamistyötä eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin eteen.
Reilun siirtymän varmistaminen
13. Laaditaaan kansallinen kestävän ruuantuotannon strategia.
14. Tiukennetaan eläinten hyvinvointiin liittyvää lainsäädäntöä.
15. Edistetään pienimuotoista kasvisten viljelyä kaupungeissa viestinnällä ja neuvonnalla.
16. Sisällytetään kasviperäisten ruokien valmistus ruokapalvelualan koulutukseen ja täydennyskoulutetaan nykyistä työvoimaa.
17. Mahdollistetaan liha- ja meijerialan työntekijöille täydennyskouluttautuminen kasvavalle kasviproteiini- ja kasvimaitoalalle siirtymiseksi eri puolilla maata.
18. Edistetään kasvipohjaisen ruuan yleistymistä osana Suomen kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi kehityspolitiikassa.
19. Edistetään eläinten hyvinvointia kauppasopimuksissa.
20. Varmistetaan soluviljellyn ruoan elintarvikealan työpaikkojen syntyminen Suomeen.