Mai Kivelä

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aktivisti

Helsinki on myös eläinten koti

Kaupunki on yhtä kuin sen ihmiset, sanotaan. Tästä on helppo olla samaa mieltä, varsinkin kun puhutaan Helsingin kaupunkikulttuurista tai tärkeistä palveluista. Ajatus on kuitenkin vaillinainen. Unohdamme helposti, että Helsinki metsineen ja saarineen on monen muunkin eläinlajin koti. Nisäkkäistä esimerkiksi rusakot, oravat, siilit ja ketut ovat tuttuja vastaantulijoita. Elämää on joka puolella: metsäisten alueiden lepakoiden, liito-oravien ja kovakuoriaisten lisäksi meressä asustaa kymmeniä kalalajeja ja siirtolapuutarhat ja palstaviljelmät luovat otollisia elinolosuhteita pölyttäjille. Linnuista yli 150 lintulajia aina huuhkajasta hömötiaiseen pesii kaupungissamme. Yksi lempipaikoistani Helsingissä onkin Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue, jossa keväiset lintujen soidinmenot ja syksyiset muuttoparvet sykähdyttävät vuodesta toiseen. Jopa merikotkapariskunta on pesinyt siellä onnistuneesti. Näin lähellä kaupunkia pesiminen on koko Euroopan tasolla harvinaista.

Luonnossa elävien eläinten lisäksi kaupungissa elää lukuisia lemmikkejä. Koirat ja kissat ovat monelle rakkaita perheenjäseniä, joita nyt korona-aikana on otettu yhä useampaan kotiin. Toisaalta myös eläinsuojeluongelmat ovat surullisen yleisiä. Kissojen ja koirien hoidon laiminlyönti on eläinsuojeluvalvojille arkipäivää ja myös hevosista tehdään nykyään yhä enemmän ilmoituksia. Omistajan päihteidenkäyttö tai rahan puute voi johtaa lemmikin laiminlyöntiin. Lemmikit ovat kuitenkin aina vastuullamme ja niiden hyvinvoinnista on tärkeä pitää huolta. Erityisesti eläinsuojeluvalvonnan taso tulee varmistaa riittävin resurssein.

Kaiken kaikkiaan täällä asustaa valtava määrä erilaista elämää. Siksi myös eläinten intressi ja hyvinvointi tulee ottaa huomioon kaupungin päätöksenteossa. Vaikka moni asia on eläinsuojeluasioissa Helsingissä hyvin, parannettavaa edelleen riittää. Helsinkiin tarvitaan eläinten hyvinvointiohjelma, jonka avulla voimme ottaa paremmin huomioon erilaisten lajien tarpeita, edistää eläinten hyvinvointia ja oikeuksia sekä lisätä sopuisaa yhteiseloa ihmisten ja muiden lajien välillä. Me ihmiset olemme vähemmistö myös täällä Helsingissä. On silti meidän vastuu pitää hiljaisesta enemmistöstä huolta. Oli kyse sitten koirista tai kaloista.

Julkaistu alunperin Helsingin Uutisissa 25.8.2021.

Hallituksen ilmastotoimilla on nyt näytön paikka – ”Päävastuu on päättäjillä, mutta myös kulttuurista muutosta tarvitaan”

Minulla on kovat odotukset loppuvuoden suhteen. Hallituksen ilmastotoimien näytön paikka on tänä syksynä. Tässä kuussa julkaistu IPCC:n uusin ilmastoraportti kuvaa tarvittavien toimien kiireellisyyttä ja kesän maastopalot, tulvat ja ennätyshelteet eri puolilla maailmaa alleviivaavat sitä kuinka yksikään maa ei ole enää turvassa ilmastokriisiltä. Hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi hallitusohjelman mukaisesti tarvitaan vielä puolet päätöksistä. Puuttuvat ilmastopäätökset on tehtävä nyt syksyllä. Budjettiriihi on ilmastoriihi, kuten Li Andersson linjasi.

Kesäkuun helteiden aikaan julkaistiin myös uusin Suomen ilmastovuosikertomus. Siitä selviää Suomen päästökehitys ja se kuinka hyvin olemme etenemässä kohti tavoitettamme, ettei ilmasto osaltamme lämpenisi. Tuotantopuolella päästöt ovat laskussa, mutta lisätoimia tarvitaan.

Lisäksi myös kulutuksen päästöihin pitää puuttua paljon paremmin. Kulutuksen puolella päästöt ovat moninkertaiset kuin mitä on arvioitu kestäväksi. Suomen Ilmastopaneelin mukaan kotitalouksien hiilijäljen pitäisi pienentyä jopa 70 prosenttia. Ja koska kulutusmenot vain kasvavat, eivät päästöt laske. Se tarkoittaa, että kasvaneita kulutusmenoja tulee tarkastella kriittisesti.

Vasemmisto tarkastelee ilmastotoimia aina myös eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmasta. Toimien on kohdistuttava niin, että siirtymä on reilu. Ilmastovuosikertomus toteaa, että mitä enemmän rahaa, sitä enemmän kulutuksen päästöjä yleensä aiheutuu. On siis voitava puhua siitä kuinka tuotantotapojemme lisäksi vaurauteen ja identiteetin ylläpitämiseen perustuva kuluttaminen on kestämätöntä. Maailma ei kestä jatkuvaa uuden kuluttamista.

Toimia tarvitaan niin hallitukselta, uusilta kunnanvaltuustoilta kuin yrityksiltä. Päävastuu on päättäjillä. Mutta myös kulttuurista muutosta tarvitaan. Päästöintensiivisen identiteettikuluttamisen tilalle voimme saada parempaa. Merkityksellistä ja yhteisöllistä elämää ilman fossiilisia, ilman luonnonvaroja kuluttavaa tehotuotantoa ja ilman kerskakulutusta.

Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 21.8.2021.

EU:n ilmastolakipaketin keinot hillitä ilmastokriisiä ovat välttämättömiä ja myös Suomen etu

TIEDOTE 14.7.2021
Julkaisuvapaa heti

Tarvittavilla ilmastotoimilla on enemmistön tuki, mutta niiden onnistunut läpivienti vaatii osakseen sosiaalisesti oikeudenmukaista kompensaatiopolitiikkaa.

EU-julkaisi tänään suuren ilmastolakipaketin nimeltä Fit for 55. Uusien lakien on määrä vähentää päästöjä unionin alueella niin, että päästöjään vähennetään vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.  Lisäksi EU-maat saavuttavat uuden lakipaketin mukaisesti hiilineutraaliuden vuonna 2050. Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa merkittäviä rakenteellisia uudistuksia kaikkien eurooppalaisten arkeen kulutustuotteista uusiutuvaan energiaan ja maankäyttöön. 

Kivelän mukaan EU:n uusi ilmastolakipaketti tuo erittäin kipeästi odotettuja uudistuksia hillitä ilmastokriisiä.

– Äärimmäiset sääilmiöt kuten helleaallot Kanadassa ja Suomessa tätä kesänä konkretisoivat sitä kuinka akuutti kriisi ilmastokriisi on. EU:n tänään julkaistun ilmastolakipaketin keinot ovat välttämättömiä ja odotettuja. Mutta nämäkään toimet yksinään eivät riitä jos vauhtia ei kiristetä niiden toteuttamiseksi, Kivelä sanoo.

Kivelän mukaan ilmastolakipaketti on myös Suomen etu.

– Ilmastopaketti sisältää monia Vasemmiston ajamia tavoitteita, kuten esityksen hiilitulleista, joka on meidän pitkäaikainen tavoitteemme. Keinojen jarrutuksen sijaan Suomen tulee ottaa EU:ssa johtoroolia ilmastotoimien läpiviemisessä. Tämä on myös Suomen etu, joka hyödyttää meitä uusina puhtaina työpaikkoina ja uuden teknologian ja osaamisen vientituloina, sanoo Kivelä. 

Vasemmistoliitolle on tärkeää, ettei vihreän siirtymän laskua saa maksattaa epävarmassa tilanteessa olevilla työntekijöillä. Sosiaalisten kompensaatioiden tulee olla kiinteä osa ilmastosiirtymää.

– Fit for 55-lakipaketilla tulee olla työntekijöiden ja pienituloisten ihmisten tuki, jotta EU:n ilmastopolitiikka voi olla kestävällä pohjalla. Tarvittavilla ilmastotoimilla on jo enemmistön tuki, mutta niiden onnistunut läpivienti vaatii osakseen sosiaalisesti oikeudenmukaista kompensaatiopolitiikkaa. Päästökaupan tulojen ohjaaminen sosiaalisen ilmastorahaston kautta pienituloisten tukemiseen on tärkeä esitys, Kivelä sanoo.

Yhteystietoja:
Mai Kivelä
kansanedustaja
040 741 7379

Huh hellettä! – Ilmastokriisin myötä yleistyvät helteet koettelevat eniten heikoimmassa asemassa olevia

Tänä kesänä hellettä on riittänyt. Itsekin kirjoitan tätä tuulettimen vieressä hieman nuupahtaneena kuumuudesta. Osa meistä rakastaa hellepäiviä. Ja toki helteestä saa nauttia. Tällainen helle Suomessa on kuitenkin sään ääri-ilmiö ja ennätyshelteistä kertovat uutiset ovat siksi huolestuttavia. Eikä tämä rajoitu vain Suomeen. Esimerkiksi Kanadassa rikottiin äskettäin liki 50 asteen lämpötilaennätys. Myös Yhdysvalloissa on mitattu yli 50 asteen lämpötiloja. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että Portlandissa ratikoita on jäänyt ajamatta, koska kaapeleiden johtoja on sulanut kuumuudesta.

Helle myös tappaa. Vaarallista helle on erityisesti ikäihmisille ja sairaille. Myös Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi hellekuolleisuuden lisääntyvän: hellejakson arvioidaan lisäävän ennenaikaisia kuolemia 200–400 ihmisellä.

Tiedämme, että ilmastokriisi lisää sään ääri-ilmiöitä ja tiedämme, että helteet yleistyvät. Se tarkoittaa, että kuumuuden aiheuttamista ongelmista tullaan kärsimään yhä enemmän. Ja kärsimään joutuvat varsinkin ne, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa asemassa.

Ilmastokriisi onkin monella tapaa ihmisoikeus- ja eriarvoisuuskysymys. Kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia suojautua kuumuudelta: ei varaa viilennykseen tai mahdollisuutta vaikuttaa työntekopaikkaan tai työaikoihin. Yhdysvalloissa ihmisille on avattu hätäratkaisuna ”viilennyskeskuksia”, joihin paeta hellettä. Suomen helteissä erityisesti yksinasuvien iäkkäiden läheisten voinnista on hyvä pitää huolta.

Helteestä ja kuivuudesta kärsivät myös eläimet. Olen ilahtuneena lukenut ihmisten kirjoituksia siitä kuinka he ovat vieneet vesikuppeja lähialueen eläimiä varten. Pihoille laitetusta matalareunaisista lautasista voivat juoda esimerkiksi siilit, oravat, ketut, linnut ja hyönteiset. Luonnolla ylipäätään on kova haaste sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Uusia lajeja liikkuu pohjoisemmaksi ja pohjoisen oloihin sopeutuneiden lajien olot vaikeutuvat. Kaikki eivät selviä.

Meidän tehtävämme on ilmastotoimin varmistaa, että mahdollisimman moni selviää, oli kyse sitten yksilöistä tai lajeista.

Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 24.7.2021.

Kuntavaalit ovat luontovaalit

Kuntavaaleja sanotaan tärkeimmiksi vaaleiksi, koska kuntien valtuustot päättävät ihmisiä kaikista lähimpänä olevista arjen asioista. Kun valtuustoissa päätetään näistä arjen asioista, samalla päätetään onko arki lähtökohtaisesti kestävää vai ei. Kunnissa päätetään lämpiävätkö kodit fossiilisilla vai uusiutuvilla. Liikenneratkaisuissa linjataan priorisoidaanko lisää tilaa autoille, vai onko joukkoliikenteen ja pyöräilyn valitseminen asukkaille arkea sujuvoittava valinta. Julkisten hankintojen kautta kunnat tekevät miljardien edestä valintoja kulutuksen puolella. Viisas kunta näkee mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon kiertotaloudessa ja mahdollistaa asukkailleen monipuoliset kierrätyspalvelut. 

Kun nämä normaalit arjen asiat, kuten asuminen ja liikkuminen, ovat ilmaston ja luonnon kannalta järjestetty kestävällä tavalla, ei myöskään vastuuta päästöistä sysätä yksittäiselle asukkaalle. Silloin kestävien valintojen tekeminen ei ole vaikeaa, eikä vaadi normista poikkeamista. 

Suomessa myös luonto on lähellämme aivan jokaisessa kunnassa, myös kaupungeissa. Siksi jokainen valtuutettu joutuu tavalla tai toisella ottamaan kantaa myös luonnon monimuotoisuuteen ja lähiluontoon liittyviin kysymyksiin. On valtuustojen käsissä otetaanko kaavoituksessa huomioon luontoarvot ja kaikkien kuntalaisten oikeus lähiluontoon sekä se mahdollistetaanko luonnolle myös lisää tilaa. Valtuusto päättää mitä luontoalueita suojellaan ja miten niitä hoidetaan. Eivätkä kunnat koskaan ole vain ihmisten asuttamia, vaan myös lukuisten muiden eläinten kotialueita. Valtuustossa voidaan suojella esimerkiksi alueella pesivien eläinten rauhaa.

Meidän yhteisöjemme tulevaisuus lepää luonnon varassa. Kuntien ilmastotyön lisäksi luonnon monimuotoisuuden ylläpidosta huolehtimisen on oltava jokaisen vastuullisen kuntapäättäjän agendalla. Enää ei ole varaa siirtää vastuuta lapsille. Vasemmistoliitto toimii johdonmukaisesti sen puolesta, että ihmisten hyvinvointia ja kestävää ympäristöä edistetään samanaikaisesti. Me ymmärrämme, että ihmisten hyvinvointi on riippuvainen toimivista ekosysteemeissä. Siksi nämäkin vaalit ovat niin tärkeät. Luonto ei voi äänestää, sinä voit. Äänestä vastuullisen ympäristöpolitiikan puolesta.