TIEDOTE 14.7.2021
Julkaisuvapaa heti

Tarvittavilla ilmastotoimilla on enemmistön tuki, mutta niiden onnistunut läpivienti vaatii osakseen sosiaalisesti oikeudenmukaista kompensaatiopolitiikkaa.

EU-julkaisi tänään suuren ilmastolakipaketin nimeltä Fit for 55. Uusien lakien on määrä vähentää päästöjä unionin alueella niin, että päästöjään vähennetään vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.  Lisäksi EU-maat saavuttavat uuden lakipaketin mukaisesti hiilineutraaliuden vuonna 2050. Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa merkittäviä rakenteellisia uudistuksia kaikkien eurooppalaisten arkeen kulutustuotteista uusiutuvaan energiaan ja maankäyttöön. 

Kivelän mukaan EU:n uusi ilmastolakipaketti tuo erittäin kipeästi odotettuja uudistuksia hillitä ilmastokriisiä.

– Äärimmäiset sääilmiöt kuten helleaallot Kanadassa ja Suomessa tätä kesänä konkretisoivat sitä kuinka akuutti kriisi ilmastokriisi on. EU:n tänään julkaistun ilmastolakipaketin keinot ovat välttämättömiä ja odotettuja. Mutta nämäkään toimet yksinään eivät riitä jos vauhtia ei kiristetä niiden toteuttamiseksi, Kivelä sanoo.

Kivelän mukaan ilmastolakipaketti on myös Suomen etu.

– Ilmastopaketti sisältää monia Vasemmiston ajamia tavoitteita, kuten esityksen hiilitulleista, joka on meidän pitkäaikainen tavoitteemme. Keinojen jarrutuksen sijaan Suomen tulee ottaa EU:ssa johtoroolia ilmastotoimien läpiviemisessä. Tämä on myös Suomen etu, joka hyödyttää meitä uusina puhtaina työpaikkoina ja uuden teknologian ja osaamisen vientituloina, sanoo Kivelä. 

Vasemmistoliitolle on tärkeää, ettei vihreän siirtymän laskua saa maksattaa epävarmassa tilanteessa olevilla työntekijöillä. Sosiaalisten kompensaatioiden tulee olla kiinteä osa ilmastosiirtymää.

– Fit for 55-lakipaketilla tulee olla työntekijöiden ja pienituloisten ihmisten tuki, jotta EU:n ilmastopolitiikka voi olla kestävällä pohjalla. Tarvittavilla ilmastotoimilla on jo enemmistön tuki, mutta niiden onnistunut läpivienti vaatii osakseen sosiaalisesti oikeudenmukaista kompensaatiopolitiikkaa. Päästökaupan tulojen ohjaaminen sosiaalisen ilmastorahaston kautta pienituloisten tukemiseen on tärkeä esitys, Kivelä sanoo.

Yhteystietoja:
Mai Kivelä
kansanedustaja
040 741 7379

Kuntavaaleja sanotaan tärkeimmiksi vaaleiksi, koska kuntien valtuustot päättävät ihmisiä kaikista lähimpänä olevista arjen asioista. Kun valtuustoissa päätetään näistä arjen asioista, samalla päätetään onko arki lähtökohtaisesti kestävää vai ei. Kunnissa päätetään lämpiävätkö kodit fossiilisilla vai uusiutuvilla. Liikenneratkaisuissa linjataan priorisoidaanko lisää tilaa autoille, vai onko joukkoliikenteen ja pyöräilyn valitseminen asukkaille arkea sujuvoittava valinta. Julkisten hankintojen kautta kunnat tekevät miljardien edestä valintoja kulutuksen puolella. Viisas kunta näkee mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon kiertotaloudessa ja mahdollistaa asukkailleen monipuoliset kierrätyspalvelut. 

Kun nämä normaalit arjen asiat, kuten asuminen ja liikkuminen, ovat ilmaston ja luonnon kannalta järjestetty kestävällä tavalla, ei myöskään vastuuta päästöistä sysätä yksittäiselle asukkaalle. Silloin kestävien valintojen tekeminen ei ole vaikeaa, eikä vaadi normista poikkeamista. 

Suomessa myös luonto on lähellämme aivan jokaisessa kunnassa, myös kaupungeissa. Siksi jokainen valtuutettu joutuu tavalla tai toisella ottamaan kantaa myös luonnon monimuotoisuuteen ja lähiluontoon liittyviin kysymyksiin. On valtuustojen käsissä otetaanko kaavoituksessa huomioon luontoarvot ja kaikkien kuntalaisten oikeus lähiluontoon sekä se mahdollistetaanko luonnolle myös lisää tilaa. Valtuusto päättää mitä luontoalueita suojellaan ja miten niitä hoidetaan. Eivätkä kunnat koskaan ole vain ihmisten asuttamia, vaan myös lukuisten muiden eläinten kotialueita. Valtuustossa voidaan suojella esimerkiksi alueella pesivien eläinten rauhaa.

Meidän yhteisöjemme tulevaisuus lepää luonnon varassa. Kuntien ilmastotyön lisäksi luonnon monimuotoisuuden ylläpidosta huolehtimisen on oltava jokaisen vastuullisen kuntapäättäjän agendalla. Enää ei ole varaa siirtää vastuuta lapsille. Vasemmistoliitto toimii johdonmukaisesti sen puolesta, että ihmisten hyvinvointia ja kestävää ympäristöä edistetään samanaikaisesti. Me ymmärrämme, että ihmisten hyvinvointi on riippuvainen toimivista ekosysteemeissä. Siksi nämäkin vaalit ovat niin tärkeät. Luonto ei voi äänestää, sinä voit. Äänestä vastuullisen ympäristöpolitiikan puolesta.

Vasemmistoliiton kansanedustajan Mai Kivelän lakialoite aborttilain uudistamisesta käsiteltiin tänään eduskunnassa yhdessä Oma tahto -kansalaisaloitteen kanssa. Toteutuessaan Kivelän lakialoite sekä OmaTahto2020 -kansalaisaloite parantaisivat naisten ruumiillista itsemääräämisoikeutta Suomessa ja keventäisi kuormittavaa aborttiprosessia.

  – Lain päivittämisessä on kyse ennen kaikkea itsemääräämisoikeudesta omaan kehoon sekä lain päivittämisestä nykypäivään.Tämä on ihmisoikeuskysymys, Kivelä linjaa. 

Kivelän ja OmaTahto2020 -aloitteiden tavoitteena on päivittää nykyinen, 1970-luvulta tehty laki, raskauden keskeyttämisestä nykyaikaiseksi ja muuta eurooppalaista lainsäädäntöä vastaavaksi. 

Aloitteiden keskeinen uudistus on, ettei abortti tulevaisuudessa vaatisi erityisiä perusteluja, vaan siihen riittäisi raskaana olevan oma tahto sekä yhden lääkärin tekemä lääketieteellinen tutkimus. 

• Niin uskomatonta kuin se onkin, niin tällä hetkellä nykyinen lainsäädäntö ei vastaa Suomessa edellä kuvattua, sanoo Kivelä. 
  

Nykyistä lakia tulee päivittää myös kieliasun suhteen, sillä esimerkiksi “vanhemman häiriytynyt sieluntoiminta” mainitaan hyväksyttävä syynä abortille.Tällainen kielenkäyttö laissa ei edusta ihmisoikeuksia kunnioittavaa linjaa. 

-Kukaan muu ei voi arvioida päätöstä raskauden jatkumisesta raskaana olevaa paremmin. Kukaan muu ei voi tehdä päätöstä raskaana olevan puolesta. Siksi laki tulee uudistaa niin, että päätöksen abortista tekee raskaana oleva, eikä hänen perusteluitaan aseteta kenenkään toisen arvioitavaksi, sanoo Kivelä.

Puhe OmaTahto-kansalaisaloitteen ja kansanedustaja Mai Kivelän lakialoitteen lähetekeskusteluun:

“Arvoisa puhemies,

Otammeko me ihmisen oikeuden omaan kehoonsa vakavasti? Otammeko me itsemääräämisoikeuden vakavasti? Minusta vastaus on selvä. Otamme. Ja siksi me haluamme nyt päivittää Suomen 50 vuotta vanhan aborttilain.

Jokaisella ihmisellä tulee olla itsemäärämisoikeus omaan kehoonsa ja jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus päättää itse omasta lisääntymisestään. 

Kysymys on erityisesti naisten oikeuksien puolustamisesta, mutta voi koskettaa myös monia sukupuolivähemmistöön kuuluvia ihmisiä. 

Itsemääräämisoikeus on ihmisoikeus ja siksi vapaa ja turvallinen abortti on nimenomaan ihmisoikeuskysymys. Nyt onkin historiallinen päivä aloittaa täällä eduskunnassa keskustelu aborttilain päivittämisestä 2020-luvulle!

OmaTahto-kansalaisaloite on osoitus upeasta kansalaistoiminnasta ihmisoikeuksien edistämiseksi Suomessa. Suuri kiitos kaikille aloitteen takana oleville järjestöille sekä jokaiselle allekirjoittajalle! Kampanjasta vastaavan Naisasialiitto Unionin lisäksi mukana on laajalti järjestöjä: puolueiden nuoriso- ja naisjärjestöjä sekä esimerkiksi Amnesty, Suomen Kätilöliitto, Suomen Gynekologiyhdistys ja Väestöliitto. 

Jätin myös itse aborttilain muuttamisesta ensimmäisen lakialoitteeni viime vuoden alussa. Saman vuoden syksyllä OmaTahto-kansalaisaloite julkaistiin. Lakialoiteeni ja OmaTahto-kansalaisaloitteen sisältö on pitkälti sama ja siksi ne käsitellään nyt tässä samassa istunnossa ja niistä keskustellaan nyt samaan aikaan tässä lähetekeskustelussa.  

Kansalaisaloitteen ja lakialoitteen tavoitteena on päivittää Suomen nykyinen laki raskauden keskeyttämisestä nykyaikaiseksi, eurooppalaista lainsäädäntöä vastaavaksi ja raskaana olevan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.

Keskeisin uudistus aloitteissa on, ettei abortti vaatisi jatkossa erityisiä perusteluja, vaan siihen riittäisi raskaana olevan oma tahto sekä kahden lääkärin lausunnon vaatimuksesta luovuttaisiin.

Nykyinen laki on vuodelta 1970 ja on yksi Euroopan tiukimmista: abortin sallivista maista ainoastaan Britanniassa vaaditaan Suomen lisäksi erityisten perusteiden esittämistä abortin saamiseksi. Tarve nykyisen lain päivittämiselle on selvä.

Nykyinen laki on vanhentunut, se on yksinkertaisesti jäänyt ajastaan jälkeen monella tapaa. Lain mukaan abortin tarve tulee perustella esimerkiksi terveydellisillä, ikään perustuvilla tai tietyillä sosiaalisilla perusteluilla. 

Laki, joka kunnioittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta lähtee siitä, että raskaana olevan oma ilmoitus riittää. Kukaan muu ei voi arvioida päätöstä raskauden jatkumisesta raskaana olevaa paremmin. Kukaan muu ei voi tehdä päätöstä raskaana olevan puolesta. 

Siksi laki tulee uudistaa niin, että päätöksen abortista tekee raskaana oleva, eikä hänen perusteluitaan aseteta kenenkään toisen arvioitavaksi. Käytännössä näin Suomessa onkin jo nyt, ja siksi on myös asiallista, että laki vastaa nykyistä käytäntöä.

Käytännöstä lähtevä päivitystarve on myös se, että nykyinen laki vaatii kahden eri lääkärin lausunnon. Ei ole kenenkään etu, että turhaan pitkitetään tai hankaloitetaan abortin saantia, joka tehdään joka tapauksessa.  

Tässä yhteydessä abortin viikkorajoja tai muita oleellisia rajauksia ei siis esitetä muutettavaksi. Jos raskaus ei ole toivottu, niin ei ole raskaana olevan, muttei myöskään terveydenhuollon näkökulmasta millään tavalla järkevää pitkittää prosessia, yhtään enempää, kuin on tarve.

 Nykyinen laki on turhaan kuormittava paitsi raskaana olevalle myös terveydenhuoltojärjestelmälle sekä hoitohenkilökunnalle. Myös monet lääkärit ovat toivoneet lain uudistamista. Lääkärit haluavat hoitaa, eivät arvioida ihmisten ratkaisuja. 

Kahden lääkärin lausuntovaatimuksen poistoa kannattaakin myös Suomen Lääkäriliitto. Esimerkiksi Ruotsissa tutkimuksen ja lähetteen tekee keskeytyksiin erikoistunut kätilö. Myös psyykkinen tuki taataan, jos siihen on tarvetta. Aborttiin tulee siis riittää raskaana olevan oma tahto ja terveydenhuoltohenkilökunnan edustajan lausunto.

Lisäksi tulee tietenkin taata tarvittaessa psyykkinen tuki. Tukea ei välttämättä tarvita, mutta jos tarvitaan, niin se pitää olla hyvin saatavilla. Näillä muutoksilla saamme Suomeen vapaan ja turvallisen abortin ja kunnioitamme itsemääräämisoikeutta.

Samalla, kun laki päivitetään vastaamaan itsemääräämisoikeutta on hyvä, että myös vanhentunutta lainsäädäntötekstiä päivitetään vastaamaan tämän päivän eettisiä käsityksiä ja lääketieteellisiä käytäntöjä. Laissa käytetty kieli on todella vanhentunutta, sillä esimerkiksi vanhemman “häiriytynyt sieluntoiminta” mainitaan hyväksyttävänä syynä abortille.

Arvoisa puhemies

Haluan painottaa, että vapaa ja turvallinen abortti ei ole ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että epätoivottujen raskauksien määrä vähenee. 

Abortteja ei vähennetä aborttioikeutta rajaamalla, vaan toimivalla terveydenhuollolla, ehkäisyn saatavuutta parantamalla ja seksuaalioikeuksia edistämällä. Näitä hyviä toimia voi edistää – ja me edistämme – samanaikaisesti, kun puolustamme ihmisen oikeutta omaan kehoonsa ja oikeutta päättää omasta lisääntymisestä.

Viimeisenä haluan sanoa, että viemällä lakimme linjaan pohjoismaisen lainsäädännön kanssa lähetämme viestin maille, joissa naisten oikeuksia ja aborttioikeutta pyritään rajoittamaan. OmaTahto -aloite on saanut taakseen suomalaisten laajan tuen, josta olen ollut todella ilahtunut.

Haluan uskoa, että myös enemmistö eduskunnassa näkee lain päivityksen asiallisena ja tarpeellisena uudistuksena. Uskon, että Suomi ei halua enää vertautua naisten oikeuksia polkeviin maihin, vaan päinvastoin edistää niitä. 

Nyt se on vain meistä kiinni!”