Mai Kivelä

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aktivisti

Hakkuut kansallispuistoiksi esitetyillä alueilla kiellettävä

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Mai Kivelä on jättänyt kirjallisen kysymyksen kansallispuistoiksi esitettyjen alueiden hakkuiden kieltämisestä. Ajankohtaiseksi asian tekee se, että tällä viikolla metsäaktivistit Elokapinasta ja  Luonto-Liitosta ovat pysäyttäneet Metsähallituksen hakkuut Aalistunturin alueella, jonne on esitetty kansallispuistoa.

– Koska Aalistunturin alueelle ollaan esitetty perustettavan kansallispuisto, tulisi hakkuut kieltää ainakin siksi aikaa, että ministeriö on ensi hallituskaudella käsitellyt suojeluesitykset.  Kansallispuistoa ei ole järkeä perustaa alueelle, joka on hakkuilla riisuttu luontoarvoistaan, perustelee Kivelä.

Metsähallituksen mukaan arvokkaat luontoalueet olisivat jäämässä hakkuualueiden ulkopuolelle. Lisäksi Metsähallitus perustelee päätöstä sillä, että kyseessä olisivat pääosin harvennukset.

– Kaikki jäljellä olevat vanhat metsät tulisi suojella EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti, ja Aalistunturin alueella hakattavaksi on joutumassa myös alue, jolla on paljon vanhojen metsien lajeja. Ylipäätänsä monia Suomen kansallispuistoja vaivaa pirstaleisuus, ja suunniteltu 400 hehtaarin laaja hakkuualue pirstaloisi tämänkin alueen, Kivelä toteaa.

– Tämä ei ole ensimmäinen eikä valitettavasti varmasti viimeinen kerta, kun kansallispuistoaloitteen jälkeen on suunniteltu tai toteutettu hakkuita. Olisikin tärkeää, että nyt linjattaisiin siitä, millä ehdoin kansallispuistoaloitteen tekemisen tulisi johtaa automaattisesti hakkuusuunnitelmien täytäntöönpanon keskeyttämiseen, Kivelä kertoo.

Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:

Kirjallinen kysymys Aalistunturin hakkuista

Eduskunnan puhemiehelle

Metsähallitus on aloittamassa Länsi-Lapissa Aalistunturin alueella hakkuut. Alueelle on esitetty kansallispuistoa luontoarvojen suojelemiseksi. Kansallispuistoaloitteen on tehnyt joukko paikallisia ihmisiä. Aloitteen arvioiminen ja käsittely ajoittuu seuraavalle hallituskaudelle.

Tästä huolimatta suunniteltu hakkuualue on 400 hehtaarin suuruinen ja siten laaja. Metsähallitus perustelee hakkuita siten, että arvokkaat luontoalueet olisivat jäämässä niiden ulkopuolelle ja siten, että kyseessä on suurelta osin harvennukset. Hakkuut kuitenkin väistämättä pirstoisivat aluetta, millä on vaikutusta suojeluarvoihin etenkin, kun kaadettavat siemenpuut ovat 90-110-vuotiaita. Hakattavaksi on joutumassa myös alue, jolla on paljon vanhojen metsien lajeja. Kaikki jäljellä olevat vanhat metsät tulisi suojella jo EU:n biodiversiteettistrategian velvoittamana.

Metsäaktivistit Elokapinasta ja Luonto-Liitosta ovat pysäyttäneet hakkuut.

Koska kansallispuistoa ei ole järkeä perustaa alueelle, joka on hakkuilla riisuttu luontoarvoistaan, on tarkasteltava, millä ehdoin kansallispuistoaloitteen tekemisen tulisi johtaa automaattisesti hakkuusuunnitelmien täytäntöönpanon keskeyttämiseen. Edellinen paljon huomiota saanut esimerkki samanlaisista hakkuista suunnitellulla Evon tiedekansallispuiston alueella alleviivaa toimintatavan ongelmallisuutta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo varmistaa, ettei enää yhdenkään kansallispuistoksi esitetyn alueen puitteissa tehdä hakkuita?

Helsingissä 20.1.2023
Mai Kivelä [vas.]

Eläinten perusoikeuksien kirjaaminen perustuslakiin on pitkän aikavälin tavoite

Mai Kivelän puhe 11.1.2023 täysistunnossa

Eläimet tarvitsevat perustuslain suojaa oikeuksiensa toteutumiseksi. Eläinten laajamittainen hyväksikäyttö on yksi aikamme vakavimpia ongelmia. Eläimet ovat tuntevia ja tietoisia yksilöitä, joilla on tarpeita ja joille siten kuuluu oikeuksia, jotka ovat eläimelle relevantteja. 

Minun tavoitteeni on, että eläinten oikeudet tunnustetaan yhteiskunnassamme ja eläinten hyväksikäyttö kyseenalaistetaan. Valitettavasti lainsäädäntömme on nykyisellään pahasti epäonnistunut eläinten hyvinvoinnin ja eläinten oikeuksien turvaamisessa. Tämän lakialoitteen perimmäisenä tavoitteena onkin, että eläinten asema yhteiskunnassamme aidosti paranisi. 

Lain tulisi suojella kaikkia yksilöitä mielivaltaiselta kohtelulta. Jos me otamme lähtökohdaksi sen, että väkivaltaa heikompaa kohtaan on väärin, ja että juuri lainsäädäntö on väline suojella yksilöitä hyväksikäytöltä, niin ei ole mitään perustetta rajata tätä suojelua vain ihmisiin. Jo nykylakimme tunnistaa sen, että eläimiä tulee kohdella hyvin, ja eläimille kuuluu oikeus hyvään elämään. Olemme vain pahasti epäonnistuneet tämän turvaamisessa lain tasolla.

Yleisellä tasolla eläinten aseman parantaminen ja eläinten tehotuotannon kyseenalaistaminen edistää empaattista ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa, joka on myös ihmisten etu. Tänä ekologisen kriisin aikakautena se on itse asiassa myös ehto meidän oman turvallisen tulevaisuutemme takaamiselle.

Lakialoitteeni perustuu Suomen eläinoikeusjuristit ry:n laatimaan esitykseen eläinten perusoikeuksien kirjaamiseksi Suomen perustuslakiin, ja haluan kiittää järjestöä tärkeästä työstä eläinten aseman parantamisessa ja lainsäädännön epäkohtien esiin nostamisessa.

Miksi ehdotus perustuslain muuttamista, miksei tavanomainen lainsäädäntö riitä? Perustuslaki turvaa ihmisen perusoikeudet, sama olisi taattava myös muille eläimille. Perustuslaki turvaa ihmisille oikeuden muun muassa elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, mutta muunlajisten oikeuksia ei mainita käytännössä lainkaan.

Lainsäädäntömme perustuu elämän suojelemiseen, mutta vain jos kyseessä on ihminen. Lainsäädännön pitäisi aidosti tavoitella myös eläimen elämän suojelemista. Vähintään lainsäädännön kautta pitäisi punnita eläimen oikeutta elää, suhteessa eläimen elämään kohdistuvaan hyväksikäyttöön, eli ihmisen intressiin käyttää eläintä omiin tarkoituksiinsa.

On aivan normaali asia oikeusjärjestelmässämme, että eri tavoitteita ja oikeuksia punnitaan. Meidän tulisi punnita, että milloin ja missä tilanteissa ihmisen intressi esimerkiksi tappaa eläin on hyväksyttävissä suhteessa eläimen oikeuteen elää. Meidän tulisi punnita onko tappaminen välttämätöntä.

Kun kyse on ihmis- ja perusoikeuksista tunnistamme sen, että joskus eri oikeudet ovat vastakkain tai joskus oikeuksia pitää rajoittaa. Silloin joudumme tekemään punnintaa ja arvioimaan esimerkiksi sitä kumpi oikeus painaa enemmän, tai onko oikeuksien rajoittamiselle edellytyksiä. Tästä korona-aika on ajankohtainen esimerkki. Tätä myös oikeuslaitokset tekevät.

Tällainen oikeuspunninta on siis jo nyt aivan normaalia, kun kyse on ihmisistä. Nyt meidän olisi jo korkea aika ottaa eläinten oikeudet mukaan tähän punnintaan. Koska Suomen perustuslaki on säädösten hierarkiassa ylimpänä, olisi muutoksella positiivisia vaikutuksia myös muuhun lainsäädäntöön. 

Näen tärkeänä kirjata eläinten perusoikeudet perustuslakiin myös sen takia, että eduskunnassa nyt käsittelyssä oleva uusi eläinten hyvinvointilaki ei valitettavasti vastaa isoon osaan eläinten hyvinvointiin liittyvistä ongelmista. Ei voida puhua hyvinvointilaista, jos todellisuudessa suurin osa tämän maan eläimistä kärsii ihmisen mielivaltaisesta kohtelusta. Ei voida puhua hyvinvoinnista, jos suurinta osaa eläimistä kohdellaan biomassana, hyödykkeenä, jonka suurin arvo on välinearvo ihmisen taloudellisessa toiminnassa.

Eläimillä kuitenkin on itseisarvo. Arvo, joka on riippumaton ihmisestä. Vaikka ihminen kohtelisi eläintä kuin esinettä, ei eläin sellaiseksi muutu. Siksi ainoa vaihtoehto on muuttaa tapaa, jolla kohtelemme eläimiä. Ja tähän muutokseen me tarvitsemme lainsäädäntöä, joka aidosti turvaa eläinten aseman. Lainsäädäntöä, joka aidosti vaikuttaa siihen mitä mahdollisuuksia ihmisillä on hyväksikäyttää eläimiä.

Itse ajattelen, että meidän tulisi myös käydä vakava keskustelu siitä, minkälaisessa mittakaavassa eläinten käyttö esimerkiksi ruoantuotannossa on edes ihmisen intressien näkökulmasta tarpeellista, saati välttämätöntä. Ei ole kenellekään meistä enää uusi tieto, että nykyinen valtavan mittakaavan teollinen eläinten tehotuotanto on monin tavoin vakava riski myös ihmisen terveydelle. Eläintuotanto kiihdyttää aikamme vakavimpia ympäristöongelmia ilmastokriisistä luontokatoon, ja siten uhkaa myös ihmisen turvallisuutta ja mahdollisuuksia elää kestävästi.

Siksi haluan korostaa, että se, että me muutamme lainsäädäntöä eläinten kannalta paremmaksi, on myös ihmisten etu. Itse uskon vahvasti, että on täysin mahdollista rakentaa yhteiskuntaa, joka on hyvä ja turvallinen ihmisille, mutta myös muunlajisille eläimille. Yhteiskuntaa, joka on inhimillisempi ja turvallisempi.

Olen ollut vuosikausia mukana eläinoikeustoiminnassa, ja on myös selvää, että eläinten aseman parantaminen ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii sitoutumista vuosikymmeniksi.

Eläinten perusoikeuksista keskustellaan eduskunnassa nyt ensimmäistä kertaa. Eläinten perusoikeuksien kirjaaminen perustuslakiin on pitkän aikavälin tavoite, ja olen tyytyväinen siihen, että keskustelu on nyt myös täällä eduskunnassa avattu.

Eläimet tarvitsevat perustuslain suojaa oikeuksiensa toteutumiseksi

Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelän joulukuussa jättämä lakialoite eläinten perusoikeuksista on tänään lähetekeskustelussa eduskunnassa. Lakialoitteessa Kivelä esittää Suomen eläinoikeusjuristit ry:n esityksen pohjalta eläinten perusoikeuksia kirjattavaksi Suomen perustuslakiin.

– Lakialoitteen perimmäisenä tavoitteena on, että eläimet tunnistettaisiin tuntevina yksilöinä, joilla on tarpeita ja joille kuuluu oikeuksia, jotka ovat eläimelle relevantteja, kertaa Kivelä.

Kivelä näkee tärkeänä kirjata eläinten perusoikeudet perustuslakiin esimerkiksi sen takia, että eduskunnassa käsittelyssä oleva uusi eläinten hyvinvointilaki ei valitettavasti vastaa isoon osaan eläinten hyvinvointiin liittyvistä ongelmista.

– Lainsäädännössämme ja ajattelussamme eläimen hyvinvointi on käytännössä aina vähemmän tärkeää kuin eläimen arvo hyödykkeenä. Koska Suomen perustuslaki on säädösten hierarkiassa ylimpänä, olisi kirjauksella positiivisia vaikutuksia myös muuhun lainsäädäntöön, perustelee Kivelä

Suomen perustuslaki turvaa ihmisille oikeuden muun muassa elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, mutta muunlajisten oikeuksia ei mainita lainkaan.

– Eläinten perusoikeuksista keskustellaan eduskunnassa nyt ensimmäistä kertaa. Perusoikeuksien perustuslakiin kirjaamisen tulee olla pitkän aikavälin tavoite, ja olen tyytyväinen siihen, että keskustelu on nyt myös täällä eduskunnassa avattu, Kivelä toteaa.

Lakialoite perustuslain muuttamisesta eduskunnan verkkosivuilla kokonaisuudessaan: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_71+2022.aspx

Kansanedustaja Mai Kivelä, 17.11.2021. Eduskuntatalo, Helsinki

Joulupöydän kinkku on todennäköisesti elänyt onnettoman elämän

Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien lihasikojen oloja. Kysymyksessä Kivelä tiedustelee esimerkiksi, kuinka epäkohdat sikojen oloissa voivat jatkua vuodesta toiseen, ja kuinka sikojen olojen ja hyvinvointikorvausten käytön valvontaa aiotaan parantaa.

– Oikeutta eläimille ry:n sikaloissa kuvaama materiaali kertoo, että lihasikojen elinolosuhteet eivät mahdollista elämisen arvoista elämää. Kuvista myös selviää, että esimerkiksi sikojen vammoja ja sairauksia ei ole hoidettu asianmukaisesti, toteaa Kivelä.

Ensimmäiset sikaloista salaa kuvatut kuvat levisivät 15 vuotta sitten, jolloin ongelmat myös tulivat laajempaan tietoon. Valtio ohjaa sikatilallisia huolehtimaan eläinten paremmasta hyvinvoinnista esimerkiksi maataloustuilla.

– Tänäkin vuonna eläinten hyvinvointikorvauksia on sikojen olojen parantamiseksi maksettu satojatuhansia euroja, mutta jälleen nämä kuvat kertovat, että edes nykyisen eläinsuojelulain vähimmäisvaatimuksia hyvästä hoidosta ja kohtelusta ei noudateta. Vähimmäisvaatimuksen tulisi olla, että veronmaksajien rahojen käyttö aidosti parantaa sikojen hyvinvointia, huokaa Kivelä.

– Sikaloiden olosuhteet ovat kammottavat, ja silti monen suomalaisen joulupöydän “kruunu” on yhä edelleen kinkku. On hyvin todennäköistä, että juhlapöydästä löytyvä kinkku on sikana elänyt hyvin onnettoman elämän. Onneksi vaihtoehtona on viettää eläinystävällistä joulua ja valita joulupöytään kasvipohjaisia juhlaruokia, kiteyttää Kivelä.

Alla kysymys kokonaisuudessaan:

Kirjallinen kysymys sikojen hyvinvoinnista

Eduskunnan puhemiehelle

Oikeutta eläimille ry on julkaissut joulukuussa järkyttäviä kuvia ja videoita useilta sikatiloilta Suomessa. Materiaali kertoo, että tehotuotettujen lihasikojen elämä on stressaavaa ja monin tavoin kivuliasta. Eläinten vammoja ja sairauksia ei olla hoidettu asianmukaisesti sen lisäksi, että elinolosuhteet itsessään eivät mahdollista elämisen arvoista elämää.

Samaan aikaan sikojen olojen parantamiseen on tänäkin vuonna annettu eläinten hyvinvointikorvauksina merkittäviä summia veronmaksajien rahaa. Tämä ei kuitenkaan näy käytännössä: edes voimassa olevan eläinsuojelulain vähimmäisvaatimuksia eläinten asianmukaisesta hoidosta ja hyvästä kohtelusta ei kuvien perusteella noudateta, vaikka niistä erikseen maataloustuissa maksetaan.

Vielä surullisemman asiasta tekee se, että vastaavia kuvia on julkaistu vuosien varrella useista sikaloista, eikä mitään parannusta tilanteeseen näytä tapahtuneen. Lisäksi juuri näiden hyvinvointikorvausta saavien tilojen tulisi olla erityisen hyviä takaamaan eläinten hyvinvointi.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei suomalaista sikaa voi kutsua eettisesti tuotetuksi, ja suomalaisten joulupöydän kinkku on elänyt todennäköisesti sikana onnettoman elämän. Aidosti eettisesti kestävä valinta onkin siirtyä kasvipohjaiseen ruoantuotantoon.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten näiden eläinten hyvinvointiongelmiin aiotaan puuttua, kun edes uusi eläinten hyvinvointilaki ei suoraan velvoita parantamaan lihasikojen elinoloja?

Miten on mahdollista, että tällaista voi tapahtua vuodesta toiseen, ja osoittaako tämä, että vapaaehtoiset keinot eivät ole riittäviä turvaamaan eläinten hyvinvointia?

Miten varmistetaan, että eläinten hyvinvointikorvauksiin käytetty raha todella parantaa eläinten hyvinvointia, ja miten sikojen olojen ja hyvinvointikorvausten käytön valvontaa aiotaan parantaa?

Helsingissä 22.12.2022

Mai Kivelä, vasemmistoliitto

Iloinen loppukäänne: uusi luonnonsuojelulaki hyväksyttiin vesiensuojelua parantavan ponnen vahvistamana

Eduskunta hyväksyi tänään uuden luonnonsuojelulain. Kansanedustaja Mai Kivelän tekemä lausuma vesiensuojelun vahvistamiseksi meni myös kirkkaasti läpi äänin 91-58. Ponnella korjataan kokoomuksen viimeviikkoista sähläystä, kun osa kokoomuslaisista myönsi äänestäneensä vahingossa vesiensuojelun lisäämistä vastaan.

– Tämä on iloinen loppukäänne rankkaan ja pitkään prosessiin”, iloitsee Kivelä. “Edellytämme nyt, että eduskunnalle tuodaan mahdollisimman pian esitys vesiensuojelun laajentamisesta monimuotoisuuden kannalta keskeisiin luontotyyppeihin eli puroihin, lähteikköihin ja kalkkilampiin.

Purot ja lähteiköt ovat latvusvesiympäristöinä avainasemalla kaikkien vesien tilalle. Puroista virtaa vesi jokiin, järviin ja lopulta Itämereen. Eduskunnan vaatimus uhanalaisten vesiluontotyyppien paremmasta suojelusta on merkittävä parannus.

Uusi luonnonsuojelulaki parantaa suomalaisen luonnon tilaa monin keinoin nykyiseen lakiin verrattuna. Lakiin on tuotu muun muassa heikentämiskielto tiettyihin erittäin harvinaisiin elinympäristöihin. Lisäksi vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja varovaisuusperiaate on tuotu lakiin.

– Hillitsemme luontokatoa tällä lailla. Tarvitaan vielä paljon lisää työtä, suojelualaa ja rahoitusta, mutta tämä luonnonsuojelulaki on tärkeä askel oikeaan suuntaan, toteaa Kivelä.