Mai Kivelä

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aktivisti

Tie kulttuurialan ahdingosta parempaan

Tiesitkö, että kulttuuriharrastuksella on todettu olevan yhteys pidempään elinikään? Kulttuuri lisää meidän hyvinvointiamme kokonaisvaltaisesti. On tärkeää, että helsinkiläisillä on mahdollisuus nauttia monipuolisesta kulttuuritarjonnasta.

Poliittisilla päätöksillä voimme varmistaa, että kaupunkilaiset pääsevät kokemaan kulttuuria aina graffititaiteesta oopperaan sekä vauvojen muskarista senioriteatteriin.

Korona-aika on koetellut kulttuurialaa kovaa. Ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi voimassa on ollut jo yli vuoden ajan erilaisia rajoituksia, jotka ovat käytännössä ajaneet kulttuuritapahtumat alas. Alalla on löydetty erilaisia virtuaalisia keinoja ylläpitää toimintaa jossain määrin, mutta nämä eivät yksinään toimi ratkaisuna kulttuurin ahdingolle. Kulttuurin puutteesta kärsimme toki me kaikki, mutta aivan erityisesti pulassa ovat olleet kulttuurialan työntekijät.

Kulttuurialan suora taloudellinen tukeminen on osoittautunut haastavaksi. Moninaisten työsuhdemuotojen keskellä erilaisten tukipakettien ulkopuolelle on jäänyt aivan liikaa väliinputoajia. Siksi onkin hyvin tärkeää, että nyt hallitus päätti kattavasta 230 miljoonan euron kulttuurin ja taiteen tukipaketista, jonka jakoperusteissa huomioidaan aiempaa paremmin työnteon erilaiset muodot.

Tarkoituksena on tukea laajasti eri taiteen ja kulttuurin sektoreita. Helpotusta saisivat esimerkiksi freelancerit, teatterit ja festivaalit.

Myös Helsingissä olemme tukeneet kulttuurialaa erityisavustuksin paikallisesti miljoonilla. Lisäksi päätimme viime valtuuston kokouksessa jakaa jokaiselle kaupungin työntekijälle 200 euron liikunta- ja kulttuurisetelin. Edun saa kaupungin kaikki 37 000 työntekijää. Yhteensä liikkeellä on siis ensi kuusta alkaen jopa 7,6 miljoonaa euroa liikunta- ja kulttuuripalveluiden käyttöön. Näiden seteleiden käyttö lisää työntekijöiden hyvinvointia ja elvyttää kulttuurialaa.

Mikään tukipaketti tai kulttuurisetelinippu ei kuitenkaan yksinään korvaa sitä, että alan ammattilaiset pääsisivät tekemään työtään. Ja tämän toteutumiseen voimme vaikuttaa me kaikki. Jaksetaan vielä hetki, jotta pian pääsemme takaisin kulttuurintäyteiseen elämään.

Julkaistu alunperin Helsingin Uutisissa 8.5.2021.

Ilmastopolitiikan puolivälitarkastelu

Huh huh mikä kevät (jälleen)! Hallituskriisin ja turveväännön jäljiltä sivuhuomiolle jäivät kehysriihestä saadut uusimmat tiedot ilmastotyön etenemisestä: ilmastopaneeli laski, että Suomi on nyt ”hiilineutraaliuspolulla”!

Hallitus on saanut kritiikkiä ilmastotekojen osalta. Kaikki paine ilmastokriisin maailmassa on mielestäni hyvästä ja oikein. Samaan aikaan helposti unohtuu, että myös hyviä ilmastopäätöksiä tehdään ja oikeansuuntaista kehitystä tapahtuu. Hallituksen ilmastotyö on edennyt suunnitelmien mukaisesti, ja matka hiilineutraaliustavoitteeseen on lyhentynyt merkittävästi. Hiilineutraaliuteen vielä tarvittavien ilmastopäätösten määrää kuvaava päätös- ja toimenpidekuilu on kaventunut nyt 11 miljoonaan tonniin (Mt) hiilidioksidiekvivalenttia. Vuoden 2020 ilmastovuosikertomuksessa kuilun suuruudeksi arvioitiin vielä 15 Mt.

Kuilua ovat kaventaneet erityisesti päätökset energiaverouudistuksesta ja päästöjen väheneminen päästökauppasektorilla aiemmin arvioitua nopeammin. Lisäksi liikenteen päästöjen arvioidaan vähenevän ennakoitua nopeammin vuoden 2030 jälkeen, ja puhtaammat lämmitysmenetelmät ja energiatehokkuuden parantuminen vähentävät myös asumisen päästöjä tiuhempaan tahtiin. Hiilineutraaliuteen on kuitenkin vielä matkaa, ja päästökuilu pitää kuroa umpeen hallituskauden aikana, mikäli hiilineutraaliustavoitteesta aiotaan pitää kiinni.

Tänä vuonna onkin tulossa muun muassa ilmastolain, luonnonsuojelulain, kaivoslain ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset sekä fossiilittoman liikenteen tiekartta, jotka ovat kaikki todella merkittäviä paikkoja ilmaston kannalta. Tärkeitä ilmastopäätöksiä on siis tehty ja tulee tehdä lisää. Vaikka nykytila ei ole Suomenkaan osalta riittävä, globaalisti se on edelläkävijyyttä. Kehysriihen turvekompromissistakin huolimatta päästöjä vähennetään aikataulussa, johon kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet ja joka tekee Suomesta hiilineutraalin vuonna 2035.

Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 8.5.2021.

Fortumin tytäryhtiön korvauskanne peruttava

Uniperin oikeustoimet Hollantia vastaan ovat täysin valtion omistajaohjauksen periaatteiden vastaisina. Fortumin tytäryhtiö Uniper aikoo vaatia Hollannilta korvauksia maan kivihiilikiellon takia.

Tätä on historian väärällä puolella seisominen. Tällainen toiminta voi pahimmillaan heikentää muiden maiden halua toteuttaa kipeästi tarvittavia ilmastopäätöksiä. Siten se pahimmillaan kiihdyttää ilmastokriisiä.

Hollanti on päättänyt kieltää hiilen käytön energian tuotannossa vuoden 2029 loppuun mennessä. Uniperin mukaan hiilivoimalan käyttöaika jäisi aiottua lyhyemmäksi ja siksi sille tulisi maksaa korvauksia. Myös Suomella on vastaavanlainen hiilikieltolaki. Puhtaaseen energiajärjestelmään siirtyminen on välttämätöntä ilmastokriisin hillitsemiseksi.

Nyt Suomen valtion omistama yritys on haastamassa toista EU-maata välimiesoikeuteen tytäryhtiönsä kautta ja hakemassa korvauksia ilmastotoimista. Tämä on järkyttävän häpeällistä toimintaa.

Fortumin toiminta on hallituksen omistajaohjauslinjauksen vastaisena. Linjauksen mukaan valtionyhtiöiden on huomioitava Pariisin ilmastosopimuksen tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemisestä 1,5 asteeseen. Suomen valtion on käytettävä omistajaohjausta Fortumin suuntaan ja estettävä Uniperin oikeustoimet.

Viime viikolla Kivelä jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen kansainvälisen energia-alaa koskevan ECT-sopimuksen uudistamisesta. ECT-sopimus antaa energiayhtiöille laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia ilmastopoliittisesta sääntelystä, kuten fossiilienergian alasajosta. Ulkomaiset yritykset voivat investointisuojaan viitaten haastaa valtiot oikeuteen suljetussa välimiesoikeudessa ja siten kiertää kansalliset ja kansainväliset tuomioistuimet. Tästä on kyse myös Uniperin tapauksessa. Tämä on jälleen kerran osoitus siitä, että ECT-sopimus on pahasti vanhentunut ja siitä on irtauduttava.

Suomen valtio omistaa enemmistön energiayhtiö Fortumista, joka puolestaan on saksalaisen Uniperin pääomistaja.

Mai Kivelä 2018, Helsinki

Fossiilisen energian investointisuojasta on luovuttava

Suomen ja koko EU:n ilmastotavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta kansainväliseen energia-alan ECT-sopimukseen sisältyvän investointisuojan takia. Siksi jätin tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen sopimuksen uudistamisesta.

Puhtaaseen energiajärjestelmään siirtyminen on välttämätöntä ilmastokriisin hillitsemiseksi. On kestämätöntä, että yritykset voivat hidastaa tai jopa estää ilmastotoimia uhkaamalla korvauskanteilla. Jos energiajättien suojaksi menneinä vuosikymmeninä laadittu sopimus estää tehokkaat ilmastotoimet nyt, on siitä aika luopua tai neuvotella se uusiksi. Energy Charter Treaty -sopimus (ECT) antaa energiayhtiöille laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia ilmastopoliittisesta sääntelystä kuten fossiilienergian alasajosta. Viimeisin esimerkki tästä nähtiin helmikuussa, kun saksalainen energiajätti RWE ilmoitti, että se haastaa Alankomaat välimiesoikeuteen, koska maan uusi hiilikieltolaki kieltää kivihiilen energiakäytön vuoden 2030 jälkeen. RWE hakee Alankomailta 1,4 miljardin euroa korvauksia.

Myös Suomen valtion enemmistöomisteisen energiayhtiön Fortumin tytäryhtiö Uniper on uhannut Alankomaita välimiesoikeudella samasta syystä. Tämä siitä huolimatta, että myös Suomella on samankaltainen hiilikieltolaki. Investigate Europe -verkosto on arvioinut, että EU-maissa, Britanniassa sekä Sveitsissä on yhteensä 345 miljardin euron edestä fossiilisen energian investointeja. Pelkkä uhka miljardikorvauksista ja vuosia kestävästä arvaamattomasta suljettujen ovien takana käytävästä välimiesoikeusprosessista voi riittää painostamaan hallituksia ja vesittämään sääntelyä. ECT-sopimus on peräisin 1990-luvulta ja sen uudistamisesta on neuvoteltu jo yli vuoden ajan. Neuvottelut ovat olleet takkuisia, sillä muutokset vaativat yksimielisyyden kaikkien sopimusosapuolten kesken.

Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on keskeistä, että Suomi ja muut EU-maat eivät sido käsiään ja lukitse yhteiskuntia kiinni fossiilisten polttoaineiden käyttöön vuosikymmeniksi.

Kysynkin hallitukselta: kannattaako Suomi sopimuksen muokkaamista niin, että fossiilisten investointisuoja poistetaan ja mikäli näin ei käy, onko Suomi valmis yksin tai yhdessä muiden EU-maiden kanssa lähtemään sopimuksesta?

Kuka muistaisi koe-eläimiä?

Koe-eläimet on helppo unohtaa. Voisi kuvitella, että koe-eläimiä käytetään Suomessa nykyään radikaalisti vähemmän kuin ennen. Voisi myös kuvitella, että nisäkkäitä tai lemmikkeinä pidettyjä lajeja ei enää käytetä eläinkokeissa. Mutta miten on? Koe-eläinten tilannetta avaa hyvin tässä kuussa julkaistu Suomen ensimmäinen eläinoikeusraportti sekä aiemmin julkaistu Eläinkokeet Suomessa -kirja.

Eläinkokeiden lopettaminen ei ole vain eläinoikeusliikkeen vaatimus, vaan Suomi on sitoutunut pyrkimykseen päästä eläinkokeista eroon. Koko EU on. Koe-eläinten määrä ei kuitenkaan ole laskenut. Suomessa käytetään eläinkokeisiin vuosittain noin satatuhatta eläintä. Eniten käytetään hiiriä, rottia ja kaloja, mutta myös esimerkiksi koiria, sikoja ja lampaita. Suomen eläinkokeista 60 prosenttia on perustutkimusta, eli siinä ei kehitetä suoraan mitään lääkettä tai hoitoa, vaan pyritään ymmärryksen lisäämiseen.

Eläinkokeet ovat edelleen pakollinen osa lääkkeiden ja rokotteiden tutkimusprosessia, eli mitään lääkettä tai rokotetta ei voi tuoda markkinoille, ellei niitä ole testattu juuri eläinkokeilla. Samaan aikaan kuitenkin tiedämme, etteivät eri eläinlajit ole kopioita toisistaan. Eläinoikeusraportti kuvaa kuinka esimerkiksi MS-tautiin on kehitetty yli tuhat hiirien sairauden parantavaa lääkettä, joista yksikään ei kuitenkaan toimi samaan tautiin ihmisillä.

Eläinkokeiden korvaaminen muilla menetelmillä on mahdollista. Menetelmillä, jotka ovat sekä luotettavampia että sellaisia, jotka eivät vaadi kärsimyksen aiheuttamista eläimille. Jotta tämä toteutuisi, on meillä oltava tiukat vaatimukset edistää näiden eläinkokeettomien menetelmien kehitystä. Tätä voidaan tehdä lainsäädännön lisäksi niin koulutuksen kuin rahoituksenkin tasolla. Tarvitsemme selkeän valtakunnallisen suunnitelman eläinkokeista luopumiselle. Suomi korkean osaamisen maana olisi juuri oikea paikka eläinkokeettoman tutkimuksen edelläkävijäksi!

Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 3.4.2021.

Kansanedustaja Mai Kivelä on pukeutunut mustaan mekkoon ja hymyilee.