Vasemmistoliiton kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Mai Kivelä on jättänyt kirjallisen kysymyksen kansallispuistoiksi esitettyjen alueiden hakkuiden kieltämisestä. Ajankohtaiseksi asian tekee se, että tällä viikolla metsäaktivistit Elokapinasta ja Luonto-Liitosta ovat pysäyttäneet Metsähallituksen hakkuut Aalistunturin alueella, jonne on esitetty kansallispuistoa.
– Koska Aalistunturin alueelle ollaan esitetty perustettavan kansallispuisto, tulisi hakkuut kieltää ainakin siksi aikaa, että ministeriö on ensi hallituskaudella käsitellyt suojeluesitykset. Kansallispuistoa ei ole järkeä perustaa alueelle, joka on hakkuilla riisuttu luontoarvoistaan, perustelee Kivelä.
Metsähallituksen mukaan arvokkaat luontoalueet olisivat jäämässä hakkuualueiden ulkopuolelle. Lisäksi Metsähallitus perustelee päätöstä sillä, että kyseessä olisivat pääosin harvennukset.
– Kaikki jäljellä olevat vanhat metsät tulisi suojella EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti, ja Aalistunturin alueella hakattavaksi on joutumassa myös alue, jolla on paljon vanhojen metsien lajeja. Ylipäätänsä monia Suomen kansallispuistoja vaivaa pirstaleisuus, ja suunniteltu 400 hehtaarin laaja hakkuualue pirstaloisi tämänkin alueen, Kivelä toteaa.
– Tämä ei ole ensimmäinen eikä valitettavasti varmasti viimeinen kerta, kun kansallispuistoaloitteen jälkeen on suunniteltu tai toteutettu hakkuita. Olisikin tärkeää, että nyt linjattaisiin siitä, millä ehdoin kansallispuistoaloitteen tekemisen tulisi johtaa automaattisesti hakkuusuunnitelmien täytäntöönpanon keskeyttämiseen, Kivelä kertoo.
Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys Aalistunturin hakkuista
Eduskunnan puhemiehelle
Metsähallitus on aloittamassa Länsi-Lapissa Aalistunturin alueella hakkuut. Alueelle on esitetty kansallispuistoa luontoarvojen suojelemiseksi. Kansallispuistoaloitteen on tehnyt joukko paikallisia ihmisiä. Aloitteen arvioiminen ja käsittely ajoittuu seuraavalle hallituskaudelle.
Tästä huolimatta suunniteltu hakkuualue on 400 hehtaarin suuruinen ja siten laaja. Metsähallitus perustelee hakkuita siten, että arvokkaat luontoalueet olisivat jäämässä niiden ulkopuolelle ja siten, että kyseessä on suurelta osin harvennukset. Hakkuut kuitenkin väistämättä pirstoisivat aluetta, millä on vaikutusta suojeluarvoihin etenkin, kun kaadettavat siemenpuut ovat 90-110-vuotiaita. Hakattavaksi on joutumassa myös alue, jolla on paljon vanhojen metsien lajeja. Kaikki jäljellä olevat vanhat metsät tulisi suojella jo EU:n biodiversiteettistrategian velvoittamana.
Metsäaktivistit Elokapinasta ja Luonto-Liitosta ovat pysäyttäneet hakkuut.
Koska kansallispuistoa ei ole järkeä perustaa alueelle, joka on hakkuilla riisuttu luontoarvoistaan, on tarkasteltava, millä ehdoin kansallispuistoaloitteen tekemisen tulisi johtaa automaattisesti hakkuusuunnitelmien täytäntöönpanon keskeyttämiseen. Edellinen paljon huomiota saanut esimerkki samanlaisista hakkuista suunnitellulla Evon tiedekansallispuiston alueella alleviivaa toimintatavan ongelmallisuutta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa, ettei enää yhdenkään kansallispuistoksi esitetyn alueen puitteissa tehdä hakkuita?
Helsingissä 20.1.2023