Vasemmistoliiton kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Mai Kivelä vaati eduskunnassa ilmastovuosikertomuksen käsittelyssä lisää ilmastotoimia hallitukselta. Ympäristövaliokunta laati yksimielisen mietinnön, jossa lisätoimia peräänkuulutetaan hallitusta velvoittavan lausuman kautta.
“Olen iloinen siitä, että meillä on hallitus-oppositio -rajat ylittävä konsensus siitä, että lisää ilmastotoimia tarvitaan. Tämä on myös uuden ilmastolain edellyttämää toimintaa: jos todetaan, että nykytoimet eivät riitä, lisätoimia on tuotava. On kuitenkin ennen kaikkea yksi taho, joka niitä voi lisää tuoda, ja se on Orpon hallitus”, sanoo Kivelä.
Erityisesti maankäyttösektorille lisätoimia on saatava. Suomi ei voi päästä hiilineutraaliustavoitteeseensa ilman, että hiilinielujen tilanne korjataan. Hiilinielujen romahtamisen syynä on hakkuutason nostaminen vähitellen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyinen taso on liian kova, eikä metsä ehdi kasvaa riittävän nopeasti kasvavien hakkuiden jäljiltä.
“Jos nielut puuttuvat ja maankäyttösektorin toimet eivät täyty, ei täyty ilmastotavoitekaan. Hallitus tarjoaa kuitenkin tilalle lähinnä teknisiä nieluja. Toiveena on hyvän ratkaisun löytyessä skaalautuva ilmastoratkaisu. Mutta jos ilmastotavoitteen kanssa ollaan tosissaan, on kaikki maankäyttösektorin toimet metsityksestä kosteikkoviljelyyn ja hakkuutason laskemiseen tehtävä potentiaalisten teknisten nieluratkaisujen lisäksi”, toteaa Kivelä.
Ilmastovuosikertomus osoittaa, että maankäyttösektorin tavoitteisiin ei ole mahdollista päästä, jos toimia ei aloiteta välittömästi. Ensi kaudella on jo myöhäistä. Myös liikenteen päästöt ovat haaste.
“Bensapopulistinen hallitus lisää, ei vähennä liikenteen päästöjä. Myös maatalouden päästövähennyskeinot ja rahoitus puuttuvat. Olisi maatalouden kannattavuudenkin kannalta tärkeää, että hallitus valmistelisi investointipaketin kasvipohjaisen ruokaketjun edistämiseen Suomessa. Näin on toimittu esimerkiksi Kanadassa ja Tanskassa,” Kivelä ehdottaa.
Kokonaisuudessaan lisätoimien velvoittavuus tulee ilmastolaista. Jos toimia ei valmistella, toimitaan ilmastolain vastaisesti.
“Hallituksesta on useasti vakuutettu sitoutumista Suomen vuoden 2035 ilmastotavoitteeseen. Nyt heidän pitää näyttää se teoissa. Ja keinoja nielun vahvistamiseksi ja päästöjen laskemiseksi kyllä on vaikka kuinka paljon”, sanoo Kivelä.
