Olen edellisen työni kautta osallistunut useisiin kansainvälisiin kokouksiin hollantilaisten ja norjalaisten eläinoikeusaktivistien kanssa. Yhteisenä tavoitteenamme on ajaa turkistarhaus alas koko maailmasta.
Turkistarhaus on taas poliittisesti pinnalla. Hollannin parlamentti on päättänyt aikaistaa viimeisten sallittujen minkkitarhojen sulkemista sen jälkeen, kun jopa 11 tarhalla todettiin koronavirusta. Norjassa parlamentti on päättänyt kiellosta viime vuonna. Nolottaa, että Suomessa emme voi iloita samanlaisista tarhauskieltovoitoista kuin kansainvälisesti.
Sanotaan se nyt selvästi: turkistarhaus on epäeettistä julmaa bisnestä. Vasemmistolaisena en voi mitenkään hyväksyä heikommassa asemassa olevien, tässä tapauksessa eläinten, räikeää hyväksikäyttöä. Koronakriisi osoittaa, että intensiivinen eläintuotanto on uhka myös ihmisille.
Turkistarhauksen osalta myös Suomessa tapahtuu: odotettu turkisasetus on tulossa pian lausuntokierrokselle.
Turkiseläinten olosuhteita on luvattu parantaa jo pitkään. Tarhaajien omaehtoiset parannukset loistavat kuitenkin poissaolollaan tai vähäpätöisyydellään. Edes nykyisiä kunnianhimottomia minimiehtoja ei kunnioiteta. Viime vuoden tarkastukset olivat jälleen kerran hälyttäviä: jopa yli joka kolmannella tiloista havaittiin eläinten olosuhteissa puutteita.
Turkisasetus antaa mahdollisuuden nostaa turkiseläinten hyvinvointia radikaalisti.
Vähintäänkin asetuksessa on puututtava tarhauksen räikeimpiin epäkohtiin kieltämällä esimerkiksi verkkopohjahäkit sekä takaamalla eläimille mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen ja jatkuvaan juomaveden saantiin.
Nyt olisi myös oikea aika keskustella turkistarhauksen kieltämisestä. Hollannin ja Norjan esimerkit luovat painetta ja antavat toivoa.
Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 19.7.2020.
