Menu
Politiikka

Suomen on tuettava EU:n eroa vahingollisesta ja vanhentuneesta ECT-sopimuksesta

Kansainvälinen Energy Charter Treaty -sopimus on osoittautunut vahingolliseksi energiasiirtymän ajassa. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiajärjestelmä pitää uudistaa. Sopimus suojaa myös fossiili-investointeja, mikä tekee ECT:stä sopimattoman nykypäivään. Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä jätti kirjallisen kysymyksen Suomen kannasta.

“ECT-sopimusta on nyt yritetty uudistaa viisi vuotta, ja prosessin lopputulemana Euroopan parlamentti lausui komissiolle, että sen tulee saattaa koko EU eroon sopimuksesta”, taustoittaa vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä. “Sopimus ei palvele enää tarkoitustaan, vaan päinvastoin hidastaa välttämättömiä ilmastotoimia. Siitä on irtaannuttava.”

Energy Charter Treaty on 1990-luvulla solmittu kansainvälinen investointisuojasopimus, joka suojaa energia-alan investointeja. Sopimus on ollut hyvin käytetty erityisesti EU-maiden välisissä energia-alan kiistoissa, kunnes EU-tuomioistuin totesi sen yhteensopimattomaksi EU-oikeuden kanssa vuonna 2021. 

Onkin erikoista, että Suomi on puolustanut ECT:tä vastoin esimerkiksi Saksan, Ranskan, Espanjan, Alankomaiden, Luxemburgin, Puolan ja Slovenian kantaa. Nämä maat ovat jo ilmoittaneet eroavansa sopimuksesta. Italia on eronnut vuonna 2016. 

“Alankomaat, jonka silloinen pääministeri neuvotteli koko sopimuksen, eroaa ECT:stä myös. Tämän pitäisi olla vahva haloo-signaali myös Suomelle”, Kivelä sanoo. “Ei ole Suomen edun mukaista puolustaa sopimusta, joka vaikeuttaa sekä Pariisin sopimuksen että koko EU:n sekä Suomen omien ilmastolakien ja -tavoitteiden saavuttamista.”



Kirjallinen kysymys

Suomen kannasta ECT-sopimuksesta irtautumiselle

Eduskunnan puhemiehelle

Energy Charter Treaty (ECT) -sopimus laadittiin vuonna 1994. Sopimus on luonteeltaan kansainvälinen investointisuojasopimus, jonka alkuperäisenä tarkoituksena on ollut taata ulkomaisille energia-alan yrityksille ennustettavuutta epävakaisiin toimintaolosuhteisiin ja rohkaista näitä sijoittamaan erityisesti Itä-Eurooppaan Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Tavoitteena on ollut yhteiseurooppalainen energiamarkkina. 

Investointisuojasopimuksista investoijaystävällisimpiin ja litigoiduimpiin kuuluva ECT on vanhentunut. Koska investoija saa haastaa valtion välimiesmenettelyyn esimerkiksi fossiilienergian tuottamisen edellytysten heikentämisestä, globaalin ilmastokriisin aikakautena sopimus on iso uhka energiasiirtymälle. Fossiili-investoinneilla on sopimuksen mukaan vahvempi suoja kuin valtioilla esimerkiksi säätää hiilenkieltolaki.

Euroopan unionin tuomioistuin totesi vuonna 2021 annetussa Komstroy -ratkaisussaan (C-741/19, Moldova), että ECT-sopimus on yhteensopimaton EU-oikeuden autonomian kanssa. ECT-sopimuksen artiklan 26 nojalla investointiriidat saa viedä suoraan välimiesmenettelyyn ilman, että EU-tuomioistuimella on mahdollisuus ottaa kantaa ja soveltaa EU-oikeutta tapaukseen EU-jäsenvaltioiden sisäisissä riidoissa. 

Välimiesmenettelyn lisäksi ongelmallista sopimuksessa on myös fossiilisten polttoaineiden 20 vuoden investointisuoja. Ehdotuksessa takarajaksi on asetettu vuosi 2040, johon mennessä kaikki fossiilisiin polttoaineisiin tehdyt investoinnit eivät olisi enää suojattuja. Takaraja on ristiriidassa Pariisin sopimuksen tavoitetason kanssa.

ECT-sopimuksen uudistaminen on ollut kohmeista etenkin, koska uudistaminen vaatii yksimielisyyttä kaikkien sopimusosapuolten välillä. Keskustelut sopimuksen uudistamisesta käynnistyivät vuonna 2017, ja vaativat sen jälkeen viisi vuotta ja 15 neuvottelukierrosta ennen uudistamisehdotuksen antamista. Lopulta Euroopan parlamentti kehotti ECT-sopimuksen uudistamista koskevassa päätöslauselmassaan komissiota käynnistämään välittömästi prosessin, jonka tavoitteena on EU:n koordinoitu eroaminen sopimuksesta. Parlamentti katsoi, että koordinoitu toiminta mahdollistaa vahvemman aseman eroneuvotteluissa, rajoittaa raukeamislausekkeen kielteisiä vaikutuksia sekä estää EU:n sisäiset kiistat.

Saksa, Ranska, Espanja, Alankomaat, Luxemburg, Puola ja Slovenia, jotka käsittävät yhteensä 70 % EU:n väestöstä, ovat jo ilmoittaneet eroavansa sopimuksesta, ja Italia on eronnut jo vuonna 2016. Puhtaaseen energiajärjestelmään siirtymistä jarruttava sopimus vaarantaa niin Suomen kuin laajemmin Euroopan ilmastopolitiikan ja -lainsäädännön toteuttamisen. Koordinoitu ja kaikki EU-jäsenmaat kattava irtautuminen on Suomen kannalta turvallisin vaihtoehto. Uudistusehdotus jäi Suomen ilmastotavoitteiden näkökulmasta epätyydyttävälle tasolle, jolloin Suomen on huolehdittava, ettei se toimi vastoin Pariisin sopimusta tai EU-oikeuskäytäntöä. 

Suomi ei voi olla muodostamatta kantaansa joukkoeroamiseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mikä on Suomen kanta Euroopan komission ajamaan ja Euroopan parlamentin tukemaan EU-jäsenvaltioiden joukkoeroamiseen Energy Charter Treaty -investointisuojasopimuksesta?

Helsingissä 5.7.2023

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________