Mai Kivelä

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aktivisti

  • Etusivu
  • Politiikka
    • Eduskuntatyö
    • Kuntavaalit 2021
  • Blogi
  • Mai
  • Suosittelijat
  • Tue! <3
  • Media
    • Kuvia
    • Videot
    • Mediassa
    • Yhteystiedot
  • SV/ENG
    • På svenska
    • About Mai

#MaiHelsinki – kun me on tärkeämpi kuin minä

27/03/2017

Keinot osallistua ja vaikuttaa ovat yhtä tärkeitä kuin poliittiset päämäärämme: ilmastonmuutoksen pysäyttäminen sekä tasa-arvoisen ja luovuutta mahdollistavan Helsingin luominen. #MaiHelsinki-vaalikampanjan tavoitteena on poliittisten tavoitteiden lisäksi voimaannuttaa, oppia uutta, kuunnella ja rakentaa. Toimintamme kumpuaa yhteisöllisyydestä, haluamme vaikuttaa yhdessä ja eri taustaisia ihmisiä mukaan kutsuen. Tämä kampanja tiivistää meidän yhteiset arvomme, joilla pyrimme parempaan politiikan tekemiseen. Huominen tehdään nyt ja siinä huomisessa lähtökohtana on ‘me’, eikä pelkkä ‘minä’. Tämän kampanjan tarkoituksena on pitää ihmiset politiikan keskiössä. Vaikka muutos tasa-arvoiseen ja kestävään yhteiskuntaan lähtee aina meistä itsestämme yksilöinä, tarvitsee se ennen kaikkea meitä kaikkia yhteisönä.

Yhteisöllinen ja avoin tapamme toimia sekä tehdä politiikkaa on erityisen tärkeää aikana, jolloin “vaihtoehtoisilla faktoilla” ja “näin ne asiat vain koetaan” -heitoilla yritetään saavuttaa poliittisia pikavoittoja. Näiden pikavoittojen takia luodaan keinotekoisia viholliskuvia eri taustaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten sekä ympäristön ja kestävän talouden välille. Erityisen myrkyllistä tällainen vihaan perustuva post-faktuaalinen politiikka on demokratian perusarvoille: avoimuudelle, kansanvallalle, vapaudelle ja riippumattomuudelle. Haluamme muuttaa sen, että suurin osa ihmisistä on työnnetty poliittisen päätöksenteon marginaaliin. Todellinen demokraattinen yhteisöllisyys perustuu yhteistyölle ja laajojen ihmisjoukkojen osallisuudelle, ei yksilöllisestä eduntavoittelusta ja vihasta kumpuaville rajoille ja viholliskuville.

Yhteistoiminta ja pyrkimys ratkaista niin paikalliset kuin globaalitkin haasteet tekevät meistä vahvoja. Vaaleissa vaikuttaminen ei ole yhtä kuin tämä liike, vaan tämä kampanja on osa suurempaa liikettä. Puoluepolitiikka on liikkeen yksi muoto – yksi monien joukossa. Edustuksellisen demokratian tulee kasvaa alhaalta ylöspäin niin, että liikkeen juuret tai äänet eivät katkea matkalla neuvottelupöytiin. Me emme halua vain ‘hallinnoida’ mukana. Me haluamme muuttaa Helsingin, Suomen ja maailman poliittisen suunnan. #MaiHelsinki-kampanjan lähtökohdat:

  • Ekologinen kestävyys, feminismi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja antirasismi ovat kaiken politiikan tekemisemme taustalla. Nämä tavoitteet linkittyvät toisiinsa yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka puolesta toimimme.
  • Politiikkaan mukaan tulemisen on oltava mahdollisimman helppoa, ja kaikkien meidän tulisi voida osallistua politiikan tekemiseen omana itsenämme.
  • Haluamme luoda turvallista ja vapaata tilaa osallistua politiikan tekemiseen.
  • Yksilökeskeisyyden sijaan haluamme tuoda esille koko jengiä: niitä ihmisiä, joilla on samanlaisia tavoitteita ja toiveita meidän yhteisen tulevaisuutemme suhteen. Nämä toiveet ja ideat sanallistuvat eri tavoin eri ihmisten kautta.
  • Tavoitteenamme on säilyttää yhteisöllisyys ja jakaa aidosti valtaa. Samalla tiedostamme, että se on tehty vaikeaksi nykyisessä järjestelmässä.

#MaiHelsinki-galleria Facebookissa.

Tagged With: demokratia, vapaus, yhteisöllisyys

Allekirjoittaisitko sinä (kauppa)sopimuksen lukematta sitä?

18/02/2015

Yhdysvallat ja Euroopan unioni neuvottelevat tällä hetkellä TTIP (Transnational Trade and Investment Partnership) nimisestä erittäin kattavasta ja siten vaikutuksiltaan kauaskantoisesta vapaakauppasopimuksesta. Nykyinen hallituksemme ajaa sopimusta täysin palkein ja yrittää uskotella, että sopimuksen positiivisista vaikutuksista vallitsee yhteisymmärrys. Sopimusneuvottelujen tiimoilta järjestetyssä lehdistötilaisuudessa asiasta vastaava Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) esimerkiksi hämmentyi, kun häneltä kysyttiin sopimukseen mahdollisista liittyvistä uhkista. Toivakka vastasi, ettei ole ollenkaan perehtynyt niihin. Tämä on häkellyttävää, sillä sopimukseen mahdollisesti liittyvistä riskeistä on käyty mediassa ja kansalaisyhteiskunnassa kattavaa ja näkyvää keskustelua. Onkin todella vastuutonta hallitukseltamme olla ajamassa sopimusta, jonka riskeihin ja mahdollisiin ongelmiin he eivät ole perehtyneet – tai eivät halua perehtyä.

Sopimuksen vaikutuksista ja siitä, ketä se hyödyttää, ei ole minkäänlaista yhteisymmärrystä. Vaikutuksia selvittäneet ristiriitaiset tutkimustulokset kertovat lähinnä asian monimutkaisuudesta. Esimerkiksi 50 suomalaisen eturivin tutkijan allekirjoittamassa julkilausumassa todetaan:

Erityisesti olemme huolissamme sopimuksen mahdollisista vaikutuksista demokratiaan sekä työntekijöiden oikeuksiin, kuluttajasuojaan ja ympäristönsuojeluun. Näkemyksemme mukaan TTIP:n kautta siirretään Suomen eduskunnalle ja viranomaisille kuuluvaa julkista valtaa Suomen ulkopuolelle, pienelle kansainväliselle juristieliitille. Epäilemme myös, että TTIP:n taloudellisia hyötyjä Suomelle on yliarvioitu…. TTIP-neuvotteluita on Suomessa perusteltu ennen muuta taloudellisilla hyödyillä. Sopimuksen taloudellisen hyötyjen laskeminen uskottavasti on kuitenkin mahdotonta.

Koska sopimuksen vaikutuksista ei ole saatavilla varmaa tutkimustietoa, on erittäin perusteltua, että neuvotteluja käytäisiin korostetun avoimesti. Valitettavasti sopimuksen valmistelu ja neuvottelut on tehty tähän mennessä kansalaisilta salassa. Neuvottelujen läpinäkyvyyttä on kritisoitu monelta eri taholta jo pitkään. Voimakkaasta kritiikistä huolimatta julkiseen keskusteluun tarvittavaa tietoa ei ole vieläkään kokonaan annettu julkisuuteen.

Vaikka yksimielisiä tutkimustuloksia sopimuksen vaikutuksista tai tietoa neuvottelujen sisällöstä ei ole saatavilla, voidaan kuitenkin sopimuksesta todennäköisimmin hyötyviä tahoja määritellä sen perusteella, ketkä sen puolesta eniten rummuttavat. Corporate Europe Observatory on laskenut, että sopimusneuvotteluita varten tehdyistä sidosryhmäkonsultaatioista 92%  käytiin liike-elämän lobbareiden kanssa ja loput 8% kansalaisyhteiskunnan edustajien ja muiden yleistä etua ajavien toimijoiden kanssa. Tilanne ei ole muuttunut neuvottelujen aikana. Euroopan Maan ystävien teettämän tutkimuksen mukaan vuosien 2013-2014 aikana käytyjen neuvottelujen aikana liike-elämän etujärjestöjä kuultiin 154 (75%) kertaa, kun taas kansalaisten etuja ajavia tahoja kuultiin vain 19 (13%) kertaa. Nämä luvut eivät itsessään kerro sopimusneuvottelujen sisällöstä, mutta ne antavat osviittaa siitä, kuinka laaja-alaisesti ja vakavasti EU:n kansalaisten tai ympäristömme edut on otettu neuvotteluissa huomioon.

Neuvotteluprosessin läpinäkymättömyys, yksipuolisuus ja sopimusta Suomessa ajavien tahojen välinpitämättömyys sen mahdollisia uhkia ja riskejä kohtaan luo auttamattomasti tilanteen, jossa sopimusta on välttämätöntä vastustaa. On selvä, että kyseiset sopimusneuvottelut eivät täytä edustuksellisen demokratian vaatimuksia. Miksi kukaan täysjärkinen ihminen suostuisi solmimaan itseään velvoittavan sopimuksen ilman, että pääsee osallistumaan sen ehtojen laatimiseen?

Tagged With: demokratia, EU, talous, talouspolitiikka, TTIP

TTIP on uhka demokratialle

10/02/2015

 

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen esitti kauppakomissaari Cecilia Malmströmin kanssa (HS 5.2.), että Euroopan ja Yhdysvaltojen välisestä TTIP-sopimuksesta voi seurata vain hyvää. Kirjoituksen mukaan sopimus hyödyttää koko EU:a taloudellisesti, neuvottelut ovat olleet avoimet ja kansalaisyhteiskuntaa on kuultu kattavasti. Mikään näistä väitteistä ei kestä tarkempaa tarkastelua.

 

Sopimuksen taloudellisista hyödyistä ei ole tutkijoiden kesken yhteisymmärrystä ja niitä on vaikea ennustaa. Koska EU ei ole yhtenäinen talousalue, kaupan vapauttamisesta kärsivät ja hyötyvät valtiot epätasaisesti. Esimerkiksi Pohjois-Euroopasta yli 200 000 työpaikan arvioidaan katoavan sopimuksen myötä.

 

Neuvottelut eivät ole olleet avoimet. Varsinaista tietoa neuvottelujen kulusta on tullut julkisuuteen vasta Euroopan oikeusasiamiehen puututtua asiaan. Useat mepit kritisoivat edelleen avoimuuden tasoa ja oikeusasiamiehellä on käsittelyssä usean kansalaisjärjestön allekirjoittama uusi valitus asiasta.

 

On myös kyseenalaista väittää, että asiassa on kuultu tasapuolisesti kaikkia. Neuvotteluita varten vuosina 2012-2013 tehdyistä 560:stä sidosryhmäkonsultaatiosta 92%  käytiin liike-elämän lobbareiden kanssa ja loput 8% kansalaisyhteiskunnan edustajien ja muiden toimijoiden kanssa. Tilanne ei ole muuttunut neuvottelujen aikana. Vuosien 2013-2014 aikana liike-elämän etujärjestöjä kuultiin 154 (75%) kertaa, kun taas muita tahoja kuultiin vain 19 (13%) kertaa.
On törkeää, että Katainen esittää sopimusneuvotteluista näin yksipuolisia väitteitä ja samalla jättää mainitsematta sopimusneuvottelujen lukuisat ongelmakohdat. Erityisesti paljon kritiikkiä kerännyt  investointisuoja jää täysin kirjoituksen ulkopuolelle. Komission kansalaiskuulemisessa 97% vastaajista suhtautui kielteisesti investointisuojaan, mutta tälläkään ei näytä olevan merkitystä. Lukuisten sopimukseen liittyvien ongelmakohtien ja demokratiaa uhkaavien riskien takia neuvotteluprosessi pitää välittömästi pysäyttää. 

 

Julkaistu Helsingin Sanomissa 10.2.2015.

Tagged With: demokratia, EU, Jyrki Katainen, TTIP

”facebook” ”instagram” ”twitter”