Kansan Uutiset

On päivänselvää, että biodiversiteettikato, ilmastonmuutos ja ruokaturvan ylläpito edellyttävät maataloudessa järjestelmätason muutosta. EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa tulee uudistaa tätä silmällä pitäen, vaatii kansanedustaja Mai Kivelä kolumnissaan.

EU:n maatalouspolitiikan tukikriteereistä ei saa raflaavia kohuja ”kasvispihvikiellon” tapaan. Euroopan parlamentissa äänestettiin tänä syksynä siitä, saako kasvispihvejä kutsua kasvispihveiksi. Tästä nousi tietenkin iso kohu. Ihmiset ympäri EU:ta allekirjoittivat vetoomusta, ja monet mepit, kuten Silvia Modig, avasivat asiaa hienosti mediassa. Pihvit, nakit ja burgerit viittaavat muotoon, eivät siihen, mikä niiden raaka-aine on. Lopulta EU-parlamentti äänesti lihateollisuuden ajaman kiellon kumoon. Hyvä!

Isosta näkyvyydestä huolimatta äänestys oli vain pieni osa isompaa ja vielä tärkeämpää kokonaisuutta, jossa päätetään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta. Maatalous on avainasemassa ympäristökriisiin vastaamisessa. Kestävää ruokajärjestelmää ei voi luoda ilman, että maatalous muuttuu ympäristö- ja ilmastokuormittajasta ratkaisujen lähteeksi. Kestävää ruokajärjestelmää ei voi luoda ilman, että maatalous muuttuu ympäristö- ja ilmastokuormittajasta ratkaisujen lähteeksi. On päivänselvää, että biodiversiteettikato, ilmastonmuutos ja ruokaturvan ylläpito edellyttävät maataloudessa järjestelmätason muutosta. Jos jossakin kohtaa tähän voi ja pitää poliittisesti vaikuttaa, niin juuri CAP-uudistuksen yhteydessä!

Samaan aikaan hyviä uudistuksia maataloustukijärjestelmään vastustetaan todella kovaa. Harva asia on niin kovan lobbauksen kohteena kuin maatalouspolitiikka. Lähes kaikki puhuvat ilmastotoimien tarpeesta, mutta ne, jotka nyt vastustavat konkreettisia parannuksia tukipolitiikkaan, ovat vastuussa, jos ruokajärjestelmää ei saada muutettua kestäväksi.

Maatalous on merkittävin kokonaisuus EU:n budjetista vieden siitä kolmasosan, ja CAP-uudistuksessa määritellään, miten tätä valtavaa rahavirtaa suunnataan. Suomeksi sanottuna nyt päätetään siitä, kiihdyttävätkö EU:n isoimmat tukieurot ympäristökriisiä vai hillitsevätkö ne sitä. Tämän voi sanoa olevan yksi nykyhetken isoista kohtalonkysymyksistä.

Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 8.11.2020

Tein kolme vuotta sitten uutena poliitikkona elämäni ensimmäisen aloitteen. Sen aiheena oli turpeen polton lopettaminen. Esitin Helsingin kaupunginvaltuustossa, että Helsinki 40 prosentin omistajuudellaan toimii sen eteen, että Vantaan Energia luopuisi turpeen poltosta.

Kun aloitteestani keskusteltiin valtuustossa kohtasi se paljon kritiikkiä ja ”järkipuhetta”. Kokoomuksen nykyinen ryhmäpuheenjohtaja muun muassa sanoi näin: ”Onko tosiaan niin, että valtuuston ennen kaikkea vasen puoli nyt meinaa äänestää sen puolesta, että Helsinki ohjaa omistajana tekemään ratkaisun, joka on vähemmän ympäristöystävällinen ja maksaa vielä enemmän.”

Toinen kokoomuslainen perusteli turpeen polttamista toteamalla, että ”tämä on nyt se paras kompromissi, mikä meillä on tarjolla” ja jatkoi kritisoimalla aloitettani: ”Se, mitä tässä ollaan esittämässä, ei nyt kyllä ole millään mittarilla kovinkaan järkevä esitys tähän tilanteeseen.”

Aloite kuitenkin hyväksyttiin tasaisen äänestyksen jälkeen (äänin 48–34). Nyt kolme vuotta myöhemmin Vantaan Energia ilmoitti päätöksestään lopettaa turpeen poltto kokonaan ja vielä nopealla aikataululla: ensi kesään mennessä. Kun yhtiö ilmoittaa aikovansa ja pystyvänsä luopumaan turpeesta sekä päästöjen vähenemisestä päätöksen myötä, on selvää, etteivät valtuustossa esitetyt vastalauseet pitäneet paikkaansa.

Halusin nostaa tämän esimerkin esille, koska mielestäni on tärkeä säännöllisesti muistuttaa siitä kuinka politiikassa mahdottomasta voidaan tehdä mahdollista, vastustuksesta riippumatta. Myös turpeesta luopuminen on mahdollista. Tarvitaan ennen kaikkea tahtoa muuttaa asioita.

Muutosta vastustetaan vetoamalla ”realismiin”, ”kompromisseihin”, ”taloudellisiin reunaehtoihin” ja niin edelleen. Ystävät, älkää uskoko, kun joku sanoo teille, ettei asioita voi muuttaa. Niitä voi.

Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 3.10.2020