Taide- ja kulttuuriala on joutunut koronan runtelemaksi ja tarvitsee apuamme. On aika tukea heitä, joiden työpanos on osaltaan auttanut meidän muiden elämää eristyksissä.
Konsulttifirma EY:n tuore tutkimus valottaa COVID-19-kriisin vaikutusta Euroopan taide- ja kulttuurialoihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että vuonna 2020 näiden alojen liikevaihto hupeni arviolta noin 31% verrattuna vuoteen 2019. Tämä tarkoittaa koko Euroopan alueella noin 199 miljardia euroa.
Lukema on valtava, mutta jos sitä purkaa osiin ja tarkastelee sen vaikutuksia, käytännössä se tarkoittaa lukematonta määrää taiteilijoita ja kulttuurialan työntekijöitä, jotka ovat joutuneet ahtaalle, kun heidän elinkeinonsa harjoittaminen on muuttunut huomattavasti tavallista haastavammaksi.
Tämä ei tarkoita, etteikö muillakin olisi vaikeaa. Koronakriisi koskettaa tavalla tai toisella meistä jokaista, ja lukemattomat ihmiset ovat menettäneet työpaikkojaan tai joutuneet kohtuuttomaan työkuormitukseen. Erityisen huomionarvoista EY:n tutkimuksessa on kuitenkin se, että taide- ja kulttuurialoja suuremman romahduksen on kuluneen vuoden aikana kokenut vain lentoliikenne.
Jos asiaa pysähtyy ajattelemaan, voi nopeasti havaita, että taide- ja kulttuurialat vaikuttavat kaikkialla ympärillämme. Joka kerta, kun kuuntelet musiikkia, kuuntelet taide- ja kulttuurialoilla tehtyä työtä. Joka kerta, kun katsot elokuvaa tai sarjaa, katsot taide- ja kulttuurialoilla tehtyä työtä. Joka kerta, kun pelaat videopelejä, pelaat taide- ja kulttuurialoilla tehdyn työn ansiosta. Jokainen festivaali, näytelmä, romaani, sarjakuva, runo ja stand-up-koomikon kertoma vitsi edustaa taide- ja kulttuurialoilla tehtyä työtä. Ja mitä laajemmin näitä aloja tarkastelee, sitä suuremmaksi esimerkkien lista kasvaa.
Taiteella on valtava hyvinvointivaikutus, joka näkyy esimerkiksi sosiaalisen osallistumisen lisäämisessä, syrjäytymisen ehkäisemisessä, kriittisen ajattelun tukemisessa sekä sosiaalisen ja kulttuurisen moninaisuuden alueilla. Sen lisäksi, että taide tuottaa hyvinvointia, taide- ja kulttuurialat ovat myös Suomen suurimpien työllistäjien joukossa Ja tällä hetkellä iso osa näillä aloilla työskentelevien ihmisten tulonlähteistä on tyystin kuivunut. Katastrofaalisimpana esimerkkinä nimenomaan esittävien taiteiden liikevaihdon romahdus saattoi EY:n tutkimuksen mukaan olla vuosien 2019 ja 2020 välillä jopa 90%.
Kulttuurialalla työskentelee suuri määrä freelancereitä, joiden tulot koostuvat pääasiassa erilaisista keikkatöistä ja osa-aikaisista työsopimuksista. Esimerkiksi musiikkialalla ja esittävien taiteiden kentällä työskentelevät taiteilijat, joiden työ perustuu yleisötilaisuuksiin, ovat eläneet viime keväästä lähtien alituisessa peruuntuneiden ja siirtyvien keikkojen välitilassa. Jos tapahtumia on järjestetty, on ne jouduttu toteuttamaan vajaalla täyttöasteella ja kaikkien näiden erityisjärjestelyiden jälkeenkin, on kyseinen tilaisuus saatettu joutua perumaan muutaman päivän varoitusajalla. Koronakriisin jatkuessa epävarmana, on tilanteesta tullut kestämätön paitsi itse taiteilijoille, niin myös tuotantotaloille ja keikkajärjestäjille.
Toinen konkreettinen epäkohta on epätasa-arvo työttömyysturvan suhteen. Usean taiteilijan tulonlähde on apurahoissa, jotka ei tällä hetkellä kerrytä ansiosidonnaista työttömyysturvaa ollenkaan, siitä huolimatta että taiteilija saattaa työskennellä muutaman vuodenkin apurahalla ja sitten yhtäkkiä jäädä työttömäksi.
Julkisen tuen tarve on taide- ja kulttuurialoilla valtava. Vaikka koronarokotteita kehitetään kovaa vauhtia, ja vaikka toivo kesällä järjestettävistä tapahtumista elääkin yhä voimakkaana, pelkkä toivo tulevasta ei riitä. Taide- ja kulttuurialojen ahdinkoon on puututtava pikimmiten.
Siinä tarvitsemme paitsi julkista tukea, myös tahtotilaa tuon tuen tarjoamiseen.
