Menu
Politiikka

Translain uudistus – nyt.

Mai Kivelä seisoo harmaata betoniseinää vasten ja katsoo kuvasta oikealle. Yllään hänellä on vaalean sininen neule ja kuvan etualan täyttävät kirjavan väriset pensaan oksat.

Puheeni eduskunnassa translain toisessa käsittelyssä 31.1.2023.

Arvoisa puhemies,

aloitan sitaatilla: “Lisääntymiskyvyttömyysvaatimus rikkoo transsukupuolisten ihmisoikeuksia”.

Näin on todennut tasa-arvovaltuutettu, mutta tiedättekö minä vuonna?

Vuonna 2011. Nyt, lähes 12 vuotta myöhemmin olemme ensimmäisen kerran tässä salissa oikeasti uudistamassa translakia. 

Tätä lakia on siis odotettu liian kauan, mutta viimein se on täällä! On selvää, että nykyinen translaki on vaarallinen laki, jota voidaan pitää yhtenä Suomen pahimmista ihmisoikeusloukkauksista. Siksi tämä uudistus on elintärkeä. Kyse on ihmisten oikeuksista, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.

Uudessa laissa sukupuolen juridinen vahvistaminen erotetaan sukupuolen lääketieteellisistä korjaushoidoista. Monessa maassa on huomattavasti tätä meidän nyt käsittelyssä olevaa esitystä kunnianhimoisempi laki voimassa. Esimerkiksi tämän päivän Helsingin Sanomat kertoi Irlannista, huomattavasti Suomea konservatiivisemmasta ja uskonnollisemmasta valtiosta, jossa on ollut itsemäärittelyyn perustuva translaki jo kahdeksan vuotta.

Suomen asema kansainvälisenä ihmisoikeustoimijana on kyseenalainen niin kauan, kun meidän omassa translaissamme on epäinhimilliset edellytykset, eli vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sekä raskaasta diagnosointiprosessista.

Arvoisa puhemies,

haluan nostaa esiin, että  harvinaisen epäinhimillinen on myös ollut keskustelun tyyli tässä täysistuntosalissa, jopa julma. Haluan sanoa, että minusta se on hirveää, ja se on väärin. Voin vain kuvitella miten pahalta se tuntuu transihmisistä. 

Ei voi olla liikaa pyydetty, että vaikka olisitte kuinka eri mieltä, niin olette kykeneviä käymään inhimillisempää keskustelua. Onko se liikaa pyydetty?

On hyvin surullista, että transjärjestöt yhteiskannanotossaan joutuvat erikseen toivomaan, etteivät kansanedustajat käyttäisi asemaansa halventaakseen transihmisten ihmisarvoa. Siis tätä he joutuvat erikseen toivomaan!

Monet tässäkin salissa käyttävät uuden translain vasta-argumenttina sitä, että transihmiset itsekin olisivat tätä lakia vastaan. Se ei pidä paikkaansa, vaikka on toki yksittäisiä ääniä, jotka ovat lakimuutosta vastaan. Jos olette lukeneet saamianne lukuisia kirjeitä, palautteita ja sähköposteja, on selvää, että suomalaiset transjärjestöt ja -toimijat ovat yksimielisiä siitä, että sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee perustua itsemääräämisoikeuteen.

Lisäksi on todettu, että uusi laki mahdollistaa rikollisen toiminnan. Näin ei kuitenkaan ole. Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat edelleen rikollista toimintaa, tuleva translaki ei sitä muuta. Laissa on myös otettu huomioon erinäisiä mahdollisia väärinkäytöksiä, ja kuinka niitä voidaan estää esimerkiksi vankiloiden osalta.

Haluan muistuttaa, että samoin rikollista on edelleen esimerkiksi petosten tekeminen. Juridisen sukupuolen perusteettomasti muuttaminen uuden  henkilötunnuksen saamiseksi  ei poista aiemmin tehtyjä rikoksia eivätkä myöskään pyyhi pois esimerkiksi kertyneitä velkoja.

Voidaankin todeta, että vastustajat käyttävät uhkakuvia täysin tarkoitushakuisesti, eikä myöskään kansainväliset esimerkit anna tukea tällaiselle perusteettomalle uhkakuvien maalailulle.

Arvoisa puhemies,

Tämä nyt käsiteltävänä oleva laki ei ole täydellinen. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta totesi, ettei ole lapsen oikeuksien mukaista, että lapset ja nuoret on jätetty uuden lain ulkopuolelle.

Myös lasten ja nuorten osalta pitäisi asiaa aina katsoa perus- ja ihmisoikeuslähtökohdasta, ja edistää lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista ja hyvinvointia. Lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.

Silti, toivon ja uskon, että laki menee huomenna eduskunnassa läpi. Se on ainoa oikeudenmukainen vaihtoehto.

Arvoisa puhemies,

Joissakin valtioissa on vastaavien lakimuutosten jälkeen pyydetty valtion toimesta anteeksi, ja jopa alettu maksaa korvauksia  lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen takia.

Mielestäni on perusteltua, että myös Suomessa pohditaan tätä. Suomen tulisi pyytää anteeksi transihmisiltä lainsäädännöstä, joka näin räikeästi loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan.

Haluan myös muistuttaa, ettei työ ihmisoikeuksien puolesta lopu tähän lakiin. Tulevaisuudessa Suomessa tulisi tunnustaa ei-binääristen ihmisten sukupuoli muu-sukupuolikategorian avulla. 

Lisäksi intersukupuolisten lasten kehollinen koskemattomuus tulisi suojata lailla. On myös pidettävä huolta siitä, että yhdenvertaisuus hedelmöityshoidoissa lisääntyy, ja myös transihmiset jatkossa saavat paremmat mahdollisuudet lasten hankkimiseen.  

Paljon työtä on siis vielä tehtävänä.