Eduskunnan täysistuntoon saapuu tänään hallituksen esitys ilmastolain heikentämiseksi. Hallitus haluaa perua kuntien velvoitteen laatia ilmastosuunnitelma.
Hallitus perustelee päätöstään sillä, että Suomen suurimmilla kunnilla on jo vapaaehtoiset ilmastosuunnitelmat. Hallitus ei näe erityisesti keskisuurten ja pienten kuntien ilmastosuunnitelmissa merkittävää päästövähennyspotentiaalia.
– Tosiasiassa tällä päätöksellä heikennetään ilmastolakia, jonka tavoitteisiin Suomi ei jo entuudestaan ole pääsemässä, kuten valtion ilmastovuosikertomuskin hyvin osoittaa, Kivelä toteaa.
Ilmastolakiin lisättiin vasta viime vuoden maaliskuussa kuntien velvoite laatia ilmastosuunnitelma kaudelle 2025–2029. Tätä velvoitetta ei ole ehditty vielä edes toimeenpanna – eikä sen ilmastopositiivisia seurauksia siis todentaa – ennen kuin hallitus on jo perumassa kyseistä ilmastolain kohtaa.
Samalla kumotaan ilmastolakiin lisätty säännös muutoksenhausta, jonka mukaan kunnan ilmastosuunnitelmaa koskevasta valtuuston päätöksestä voidaan valittaa tai siihen voidaan hakea muutosta. Näin heikennetään kansalaisten oikeusturvaa.
– Ilmastolain heikentäminen tällä tavoin on vastoin hallituksen narratiivia, että se olisi muka sitoutunut ilmastolain tavoitteisiin. On aivan kiistämätön fakta, että tarvitsemme lisää toimia ilmastotavoitteidemme saavuttamiseksi. Tällä päätöksellä hallitus kuitenkin jälleen kerran ilmentää välinpitämättömyyttään ilmastokriisiin puuttumiseksi, Kivelä sanoo.
Kuntien ilmastotyö tulee perustumaan nyt vapaaehtoisuuteen, ja osa kunnista voi päättää olla tekemättä ilmastosuunnitelmaa ja sen mukaisia ilmastotoimia. Tällä on arvioitu olevan heikentävä vaikutus päästövähennysten vauhdittamiseen ja ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseen.
Hallituksen päätös vie pohjaa aivan erityisesti niiden kuntien ilmastotyöltä, jotka ovat siinä vasta alussa ja tarvitsisivat tukea ja resursseja ilmastotyön toteuttamiseen.
– Ilmastotyön jatkuminen on nyt epävarmempaa monessa kunnassa lakisääteisen velvoitteen puuttuessa. Vihreän siirtymän kuntien elinvoimaa lisäävät vaikutukset voivat myös jäädä monelta osin hyödyntämättä. Joka tapauksessa kuntatason ilmastotyön jatkuvuus, suunnitelmallisuus ja kipeästi kaivattu ennakoitavuus ovat nyt kaikki vaakalaudalla, Kivelä kiteyttää.