IPCC

Minulla on kovat odotukset loppuvuoden suhteen. Hallituksen ilmastotoimien näytön paikka on tänä syksynä. Tässä kuussa julkaistu IPCC:n uusin ilmastoraportti kuvaa tarvittavien toimien kiireellisyyttä ja kesän maastopalot, tulvat ja ennätyshelteet eri puolilla maailmaa alleviivaavat sitä kuinka yksikään maa ei ole enää turvassa ilmastokriisiltä. Hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi hallitusohjelman mukaisesti tarvitaan vielä puolet päätöksistä. Puuttuvat ilmastopäätökset on tehtävä nyt syksyllä. Budjettiriihi on ilmastoriihi, kuten Li Andersson linjasi.

Kesäkuun helteiden aikaan julkaistiin myös uusin Suomen ilmastovuosikertomus. Siitä selviää Suomen päästökehitys ja se kuinka hyvin olemme etenemässä kohti tavoitettamme, ettei ilmasto osaltamme lämpenisi. Tuotantopuolella päästöt ovat laskussa, mutta lisätoimia tarvitaan.

Lisäksi myös kulutuksen päästöihin pitää puuttua paljon paremmin. Kulutuksen puolella päästöt ovat moninkertaiset kuin mitä on arvioitu kestäväksi. Suomen Ilmastopaneelin mukaan kotitalouksien hiilijäljen pitäisi pienentyä jopa 70 prosenttia. Ja koska kulutusmenot vain kasvavat, eivät päästöt laske. Se tarkoittaa, että kasvaneita kulutusmenoja tulee tarkastella kriittisesti.

Vasemmisto tarkastelee ilmastotoimia aina myös eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmasta. Toimien on kohdistuttava niin, että siirtymä on reilu. Ilmastovuosikertomus toteaa, että mitä enemmän rahaa, sitä enemmän kulutuksen päästöjä yleensä aiheutuu. On siis voitava puhua siitä kuinka tuotantotapojemme lisäksi vaurauteen ja identiteetin ylläpitämiseen perustuva kuluttaminen on kestämätöntä. Maailma ei kestä jatkuvaa uuden kuluttamista.

Toimia tarvitaan niin hallitukselta, uusilta kunnanvaltuustoilta kuin yrityksiltä. Päävastuu on päättäjillä. Mutta myös kulttuurista muutosta tarvitaan. Päästöintensiivisen identiteettikuluttamisen tilalle voimme saada parempaa. Merkityksellistä ja yhteisöllistä elämää ilman fossiilisia, ilman luonnonvaroja kuluttavaa tehotuotantoa ja ilman kerskakulutusta.

Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 21.8.2021.

IPCC:n Meret, jäätiköt ja lumi -raportti on kauhistuttavaa luettavaa. On selvää, että tahtia on kiristettävä, päästöjä täytyy vähentää heti ja paljon.

Merijään pinta-ala pienenee pelottavaa vauhtia. Mannerjäitä sulaa enemmän kuin syntyy Grönlannissa, Etelämantereella ja vuoristojäätiköillä. Alppien ja Skandinavian vuoristojäätiköistä voidaan menettää peräti 80 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Ikirouta vähenee.

Merenpinta voi nousta tällä vuosisadalla jopa yli metrin. Tällä olisi katastrofaalisia vaikutuksia miljoonille rannikkoalueilla asuville ihmisille. Merissä on käynnissä muitakin uhkaavia muutoksia. Esimerkiksi pintavesien lämpeneminen sekoittaa vesikerrosten kiertoa ja ravinteiden liikkumista pinnan ja pohjan välillä.

Merten muutokset muuttavat eläin- ja kasvilajistoa ja vähentävät luonnon monimuotoisuutta. Merten ekosysteemeille ja kalakannoille tärkeät trooppiset korallit menetetään kokonaan, jos lämpötila kasvaa 2 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Ilmaston muuttuessa kylmässä viihtyvät lajit liikkuvat pohjoiseen, ja uusia tulokaslajeja tavataan yhä pohjoisemmassa. Ikiroudan sulaessa maastopalot lisääntyvät, jolloin puiden ja muun biomassan hiilidioksidi vapautuu ja kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään.

Kaikella tällä on peruuttamattomia, suoria tai välillisiä vaikutuksia myös kaikille ihmisille. Jo nyt arktisilla alueilla muutokset lumi- ja jääpeitteessä ja ikiroudassa ovat heikentäneet ruokaturvaa, vaikuttaneet veden määrään ja laatuun sekä vaikuttaneet kielteisesti asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Ikiroudan sulaminen vaarantaa infrastruktuuria ja sitä myötä taloutta. Vuoristojäätiköiden sulaminen uhkaa vesihuoltoa niin juoma- kuin maatalouden kasteluveden osalta. Erityisesti trooppisilla merialueilla pienenevät kalansaaliit vaarantavat merkittävästi ruokahuoltoa. Tulvat uhkaavat miljoonakaupunkeja ja saarivaltioita.

Merten ja jään peittämien alueiden suojeleminen on elintärkeää. Raportin tärkein viesti on se, että käynnissä olevien rajujen muutosten vaikutuksia voidaan vielä hillitä, kun merkittäviin toimiin ryhdytään heti. Hallitus on luvannut Suomen olevan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen pian tämän jälkeen. Olemme sitoutuneet uudistamaan myös Euroopan unionin ilmastopolitiikkaa ja tekemään oman osamme ilmaston lämpenemisen rajaamisesta alle 1,5 asteeseen. Näiden lupausten täyttäminen edellyttää, että konkreettisia ilmastotoimia on lisättävä heti.