Metsät eivät ole vain puupeltoja teollisuuden raaka-aineeksi. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ne ovat korvaamattoman tärkeä hiilinielu ja hiilivarasto. Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta ne ovat koti valtavalle määrälle lajeja. Ympäristöarvojen lisäksi metsillä on arvoa niin virkistyksen, matkailun kuin harrastustoiminnankin näkökulmasta. Lopulta kyse on myös siitä, että metsillä osana luontoa on itseisarvo.

Metsät ovat meille elinehto, henkireikä ja ylpeyden aihe. Onkin tärkeää, että hoidamme metsiämme hyvin ja viisaasti. Eduskuntakäsittelyyn edennyt kansalaisaloite tähtää avohakkuiden lopettamiseen ja jatkuvan kasvatuksen menetelmään siirtymiseen valtion metsissä. Valtion metsät ovat meidän kaikkien yhteistä kansallisomaisuutta, jota tulee käyttää ja hoitaa kestävästi.

Avohakkuussa hakkuukypsä metsä kaadetaan miltei kokonaan, jäljelle jätetään tavallisesti muutama puu monimuotoisuutta turvaamaan ja muiden tilalle istutetaan tai kylvetään uusi taimikko. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen ikäisiä puita. Avohakkuuta ei tehdä, vaan metsä säilyy aina enemmän tai vähemmän peitteisenä ja uudistuu luontaisesti.

Miksi jatkuva kasvatus sitten on hyvä asia? Siksi, että sen avulla voidaan turvata metsäluonnon monimuotoisuutta, edistää metsien virkistyskäyttöä ja torjua ilmastonmuutosta. Jatkuva kasvatus myös tukee metsäteollisuuden jalostusasteen nostamista, sillä sen avulla mahdollisimman moni metsän puu kasvaa arvokkaaksi tukkipuuksi.

Hallitus on sitoutunut metsien hoidon parantamiseen. Sain itse hallitusneuvotteluissa istua pöydässä, jossa sovittiin useista metsien käyttöön liittyvistä toimenpiteistä. Hallitus aikoo päivittää Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset siten, että yhteensovitetaan paremmin kestävä metsätalous, puun saatavuus, luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, ilmastopolitiikan tavoitteet ja maankäytön eri muodot. Hallitus on linjannut, että Metsähallituksen vuotuisessa tuloutustavoitteessa otetaan nykyistä paremmin huomioon vaikutukset hiilinieluun ja luonnon monimuotoisuuteen metsätalouden ja teollisuuden puuntarpeen rinnalla. Metsähallitukselle asetetaan nielutavoite. Myös talousmetsien luonnonhoitoa edistetään, ja hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että Metsähallituksen mailla edistetään jatkuvan kasvatuksen menetelmiä.

Suomalaiset laajasti eivät kannata avohakkuita. Myös minä olen kokenut sen, kuinka lapsuuden mökkimaisemani tuttu metsä onkin yhtäkkiä muuttunut avohakkuuaukeaksi. Olen nähnyt Suomessa niin avohakkuuaukeita kuin jatkuvan kasvatuksen hakkuukohteita. Tuoreen Ylen uutisen mukaan Luonnonvarakeskuksen laskelmat osoittavat Suomen metsien hiilinielujen olevan vuonna 2035 huomattavasti aikaisemmin odotettua pienempiä. Tämä korostaa entisestään ilmastoviisaan metsäpolitiikan tärkeyttä.