Suomalainen hyvinvointi perustuu laadukkaaseen, maksuttomaan ja tasa-arvoiseen koulutukseen. Rohkea investoiminen sosiaalipalveluihin ja koulutukseen on ollut myös hyvää talouspolitiikkaa, joka on maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin. Suomi onkin Maailman talousfoorumin mukaan Euroopan kilpailukykyisin maa. Nyt Stubbin johtama hallitus on kuitenkin leikannut koulutuksesta kaikilta asteilta ja suhteellisesti eniten verrattuna muihin sopeutustoimiin, yhteensä noin 1,7 miljardia euroa.

 

Tulevaisuudessa työmarkkinat keskittyvät yhä enemmän korkean jalostusasteen palveluiden ja tuotannon sekä uusien ideoiden ympärille. Kokoomuksen tavoitteena on edistää kilpailukykyä palkkoja ja työvoimakustannuksia laskemalla. Suomen kaltaisen pienen maan mahdollisuudet pärjätä globaaleilla markkinoilla kilpailemalla halpatyöalojen työvoimakustannuksilla satojen miljoonien asukkaiden kehittyviä maita vastaan ovat olemattomat. Suomeen, tai Eurooppaan ylipäänsä, on turha odottaa investointeja ja sitä kautta syntyviä työpaikkoja, jos täällä ei ole osaavaa työvoimaa, joka pystyy vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin. Leikkaukset koulutuksesta ovat Suomen valttikortin polttamista.

 

Koulutuksesta leikkaaminen on eriarvoistavaa

 

Suomalaista yhteiskuntaa uhkaa eriarvoistuminen, joka tapahtuu sosiaalisesti, taloudellisesti ja koulutuksellisesti. Toisen asteen koulutukseen kohdistuvat 260 miljoonan leikkaukset tulevat sulkemaan kymmeniä lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia ympäri Suomen. Kynnys ottaa vastaan opiskelupaikka nousee varmasti monen nuoren kohdalla, jos opiskelupaikan vastaanottaminen tarkoittaa muuttoa alaikäisenä yksin vieraalle paikkakunnalle. Monella pienituloisella perheellä ei myöskään ole varaa kustantaa alaikäisen nuoren elämistä toisella paikkakunnalla.

 

Koulutuksesta voi pahimmillaan kehittyä Suomessa eriarvoisuutta kasvattava järjestelmä jos esimerkiksi lukukausimaksut otetaan käyttöön, opiskelupaikan vastaanottaminen tarkoittaa pakkomuuttoa alaikäisenä tai opiskelupaikan saaminen vaatii käytännössä kalliiden valmennuskurssien käymistä. Aikamme suuria koulutuspoliittisia haasteita on varmistaa, ettei Suomeen synny muodollisia tai epämuodollisia koulutuksellisia lasikattoja, jotka heikentävät kaikkien tasa-arvoisia mahdollisuuksia laadukkaaseen koulutukseen.

 

Vapauttava koulu

 

Nykyistä koulutusjärjestelmää tulee uudistaa ja parantaa. Leikkauspolitiikan seurauksena kasvavat ryhmäkoot sekä vähenevä lähiopetuksen määrä tekee entistä vaikeammaksi tukea oppilaiden ja opiskelijoiden yksilöllisiä taitoja ja kannustaa erilaisia oppijoita täyteen potentiaaliinsa. On säädettävä maksimiryhmäkoot, jotta opetushenkilökunnalle jää tarpeeksi työaikaa oppilaiden yksilölliseen ohjaukseen ja tukeen.

 

Tarvitsemme sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta ja normikriittisen koulun. Syrjivät normit, kuten sukupuolistereotypiat ja heteronormatiivisuus, on tehtävä näkyviksi ja niitä vastaan on tietoisesti toimittava. Useat kouluympäristöt ja koulutusalat syrjivät rakenteillaan ja käytännöillään normista poikkeavia opiskelijoita. Koulun on oltava kaikille turvallinen ja esteetön paikka oppia.

 

Varhaiskasvatuksen tulisi tukea paremmin aktiivisen kansalaisuuden tavoitteita. Tämä mahdollistuu parantamalla kouludemokratiaa ottamalla opiskelijat mukaan oppilaitoksia koskevaan päätöksentekoon ja koulun arjen kehittämiseen. Aktiiviseen osallistumiseen on kannustettava myös koulun ulkopuolella. Tätä tukee esimerkiksi globaali- ja demokratiakasvatuksen lisääminen.

 

Lyhyellä aikavälillä opiskelijoiden hyvinvointia parannettaisiin parhaiten korottamalla reilusti opintotukea, jolla mahdollistetaan täysipäiväinen opiskelu sekä poistamalla vanhempien tulojen vaikutus opintotukeen ja parantamalla opiskelijoiden terveydenhuoltoa.
Laadukkaan ja tasa-arvoisen koulutuksen on oltava aidosti meitä kaikkia varten. Yhteiskunta elää ihmisten taidosta luoda uutta mielikuvituksen rajoja rikkoen. On varmistettava, että olemme valmiita myös tulevaisuuden haasteisiin takaamalla jokaiselle mahdollisuuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.