Tällä viikolla mediassa on aiheesta puhututtanut opiskelijaravintoloiden asema eduskunnan hyväksymässä ravintola-alan tukipaketissa. Ensimmäisenä aihe nousi mediassa esiin Helsingin Sanomien uutisoidessa opiskelijaravintolaketju Unicafesta. Helsingissä toimivan opiskelijaomisteisen Unicafen liikevaihto on koronakevään myötä pudonnut 97 prosenttia. Kaikille avoimet ravintolat suljettiin muiden tapaan huhtikuun alussa ja vähäiset tuotot ovat tulleet pienimuotoisesta ulosmyynnistä.
Haastattelussa Unicafe-ravintoloista vastaavan Ylvan liiketoimintajohtaja Leena Pihlajamäki nosti esiin huolen siitä, että opiskelijaravintolat eivät mahdollisesti olisi oikeutettuja hallituksen ravintoloille lupaamiin valtion tukiin.
Eduskunnan nyt hyväksymä ravintola-alan tukipaketti on tärkeä, ja sillä voidaan osaltaan pelastaa ravintola-alan työpaikkoja. On kuitenkin pidettävä huoli, että ravintolatuki jakautuu oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Se ei saa johtaa epäreiluun tilanteeseen ravintoloiden välillä. Tuki on perustuslakivaliokunnan edellyttämä taloudellinen korvaus siitä, että hallitus määräsi ravintolat suljettavaksi. Tämä sulkumääräys oli mahdollista vain nyt erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa ja vain välttämättömänä ja väliaikaisena toimenpiteenä. Sulkumääräys ei kuitenkaan koskenut henkilöstöravintoloita, sillä niiden toiminnan jatkumisen voidaan nähdä yhteiskunnan kriittisimpien elinten toimintaedellytyksenä. Esimerkiksi sairaaloissa sekä henkilökunta että potilaat tarvitsevat koronan aikaankin ruokaa.
Koska nyt puhututtava tukipaketti on nimenomaisesti kohdennettu hallituksen sulkumääräyksen korvaukseksi, on opiskelijaravintoloiden asemaa tarkasteltaessa katsottava nimenomaan sulkumääräyksen takana olevaa lainsäädäntöä. Olivatko opiskelijaravintolat sulkumääräyksen alaisia?
Lain majoitus- ja ravitsemistoiminnan väliaikaisesta muuttamisesta mukaan ravitsemisliikkeet on pidettävä suljettuina. Lakiin on kuitenkin kirjattu muotoilu: “Mitä 1 momentissa säädetään ei koske 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöstöravintoloita.” Henkilöstöravintolat on siis rajattu sulkupäätöksen ulkopuolelle. Mutta miten henkilöstöravintolat määritellään?
Lain 1 §:n 3 momentin mukaan henkilöstöravintolatoiminnalla tarkoitetaan “vain yhteisön, säätiön tai laitoksen omalle henkilöstölle tai muuten rajoitetulle henkilöpiirille tarkoitettua ruoan tai juoman tarjoamista”. Lain esitöiden mukaan pääasiallisesti tietyn työpaikan henkilöstöä tai muuten rajoitettuja tahoja palveleva henkilöstöravintola poikkeaa luonteeltaan muista ravitsemisliikkeistä, koska se ei ole tarkoitettu yleisölle.
Ovatko opiskelijaravintolat siis henkilöstöravintoloita?
Esimerkiksi Helsingissä toimivan Unicafen kaikki ravintolat myyvät kyllä korkeakouluopiskelijoille todistusta vastaan opiskelijahintaisia ateriatuettuja annoksia, mutta ovat samalla auki aivan kaikille. Ravintoloissa käykin asiakkaina opiskelijoiden lisäksi paljon muitakin helsinkiläisiä. Myös lähes kaikkien muiden opiskelijalounaita myyvien palveluntarjoajien ravintolat ympäri Suomea ovat auki koko kansalle.
Voidaanko siis todella väittää, että opiskelijaravintolat tarjoaisivat ruokaa “vain yhteisön, säätiön tai laitoksen omalle henkilöstölle tai muuten rajoitetulle henkilöpiirille”? On toki mahdollista tulkita, että opiskelijat edustavat “muuten rajoitettua henkilöpiiriä”, mutta ne eivät kuitenkaan tarjoile ruokaa vain tälle henkilöpiirille. Ja jos henkilöpiiri on opiskelijat, niin miksi opiskelijaravintoloilla on lupa olla kaikille avoimia ja myydä myös ei-tuettuja ns. normaalihintaisia annoksia?
Opiskelijaravintoloiden tulkitseminen henkilöstöravintoloiksi ei ole myöskään sulkumääräyksen takana olevan lain hengen mukaista. Eduskunta hyväksyi ravitsemisliikkeiden aukioloajan väliaikaisen rajoittamisen “tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi”. Lain esityössä esimerkeiksi henkilöstöravintoloista on nostettu mm. vanhainkodit, sairaalat, varuskunnat, vankilat, päiväkodit ja koulut ja teollisuuslaitosten henkilöstöravintolat. Näissä kaikissa asiakkaiden henkilöpiiri on selkeästi rajattu joukko, joka on toistensa kanssa tekemisissä muutenkin. Viruksen mahdollinen leviäminen joukon sisällä ei siis ole ravintolan avoinna olemisesta riippuvainen. Vaikka esimerkiksi Unicafe palvelisi kuvitteellisesti vain korkeakouluopiskelijoita, olisi pelkästään pääkaupunkiseudulla heitä jo 100 000. Kyseessä ei olisi siis kovinkaan lain hengen mukainen rajattu joukko.
Kun hallitus määräsi ravintolat suljettavaksi huhtikuun alussa, sulkivat myös opiskelijaravintolat kuuliaisesti ovensa. Missään lain esityön tekstissä tai siitä syntyneessä keskustelussa ei kyseenalaistettu opiskelijaravintoloiden asemaa sulkupäätöksen taustalla. Olivathan ravintolat olleet avoinna kaikille.
On kohtuutonta, että vasta nyt, kun ravintolat ovat olleet jo toista kuukautta kiinni, nousee esiin tulkintoja, joiden mukaan opiskelijaravintolat olisivatkin voineet pysyä auki ja eivät siten olisi oikeutettuja ravintola-alalle tarkoitettuihin tukiin. Nämä tulkinnat tulevat alalle itselleen täysin yllätyksenä – ja auttamatta liian myöhään.
Korostinkin siksi eduskunnassa puheissani tiistaina selkeän ohjeistuksen tärkeyttä. Työ- ja elinkeinoministeriön on nyt yksiselitteisesti linjattava opiskelijaravintoloiden asemasta suhteessa sulkumääräykseen ja ravintola-alan tukiin. On käsittämätöntä, että vielä tässä vaiheessa kevättä kansanedustajilla on keskenään erilaiset tulkinnat siitä, miten eduskunnan itse hyväksymä laki tähän toimialaan soveltuu. Hallituksen esitys tai talousvaliokunnan mietintö, jonka mukaisena eduskunta ravintola-alan tukipaketin hyväksyi, ei millään tavalla eksplisiittisesti rajaa opiskelijaravintoloita tuen ulkopuolelle. Eduskunnan keskustelussa kuitenkin suurin osa asiaa kommentoineista kansanedustajista näin teki, muun muassa talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen.
Nyt olisi vähintäänkin kohtuullista, että työ- ja elinkeinoministeriö linjaisi pikimmiten opiskelijaravintoloiden olevan lain hengen mukaisesti tavallisia ravintoloita henkilöstöravintoloiden sijaan. Opiskelijaravintolat ovat muiden ravintoloiden tapaan kärsineet erittäin merkittävästi korona-ajan sulkutoimista. Opiskelijaravintoloiden tukeminen on niin työpaikkojen kuin opiskelijoiden puolustamista. Opiskelijaravintoloiden tulisi olla oikeutettuja ravintola-alan valtion tukiin.
