Kansanedustaja Mai Kivelä jätti tänään naistenpäivän alla eduskunnalle kirjallisen kysymyksen sukupuolittuneen verkkoväkivallan kitkemisestä sekä hallituksen aikeista esittää uutta lainsäädäntöä verkkoväkivallan kriminalisoimiseksi.
Verkkoväkivalta on yhteiskunnallinen ongelma, joka kohdistuu tutkimusten mukaan erityisesti nuoriin naisiin. Esimerkiksi vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan jopa lähes 38 prosenttia tytöistä peruskoulussa on kokenut seksuaalista häirintää verkossa.
Verkkoväkivallalla tarkoitetaan yleensä digitaalisessa ympäristössä tehtyjä tekoja, kuten trollaamista, ei-toivottuja seksuaalisia viestejä, uhkailua, vainoamista ja henkilötietojen luvatonta levittämistä. Tarkoituksena on häpäistä ja hiljentää sen uhreja.
– On muistettava, että naisten ja tyttöjen hiljentäminen muun muassa verkkoväkivallan keinoin on uhka myös demokratialle. Julkisessa virassa toimivat naiset, kuten poliitikot, aktivistit ja toimittajat, ovat usein systemaattisen maalittamisen kohteina verkossa sukupuolensa vuoksi, Kivelä sanoo.
– Jotta kaikkien sukupuolten on mahdollista osallistua yhteiskuntaan sekä hyödyntää teknologian tarjoamia mahdollisuuksia, verkkoväkivaltaa on kitkettävä ja verkkoon on luotava turvallisia tiloja. Tähän tarkoitukseen tarvitaan sitovaa lainsäädäntöä ja verkkoväkivallan asettamista virallisen syytteen alaiseksi, Kivelä jatkaa.
Kun verkkoväkivallan uhrille ei ole selvää, mikä rikosnimike on kyseessä, voi ilmiön tunnistaminen olla vaikeaa ja kynnys rikosilmoituksen tekemiseen korkea. Verkkohäirintä ja -väkivalta ovat laajalle levinneitä ilmiöitä, joilla on vakavat ja kauaskantoiset seuraukset.
UN Women Suomen ja Plan International Suomen koordinoima Generation Equality -nuortenryhmä on laatinut manifestin, jossa listataan konkreettisia keinoja päättäjille verkkoväkivallan kitkemiseksi. Hallituksen olisi nyt korkea aika ryhtyä asianmukaisiin toimiin verkkoväkivaltaan vastaamiseksi!
