Koronarokotteiden tuomaa iloa on varjostanut raskaana tietoisuus rokotteiden räikeän epätasaisesta jakautumisesta globaalisti. Koronatoimien kokonaisarvioinnissa ei voida katsoa hyvällä nationalistista toimintaa, jossa rokotteita on haalittu rikkaisiin maihin köyhimpien kustannuksella. Voiko puhua jopa ”rokote-apartheidista”? Ainakin Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtajan Tedros Adhanom Ghebreyesusin mukaan voi. Hän ilmaisi jo viime keväänä maailmassa vallitsevan ”rokote-apartheidin” tila vedotessaan rokotteiden tasapuolisemman jakamisen puolesta.
Eikä kyse ole ainoastaan niukkuudesta: siitä kuka saa rokotuksen ja kuka ei. Kyse on myös rahoituksen ohjaamisesta, ja viime kädessä rokotteiden patenteista ja lisensseistä. Siitä, että tällä hetkellä hyväksymme rokotevalmistajien patenttisuojan yli köyhien ihmisten hengen.
Rikkaiden maiden itsekkyys ei ole taudin ehkäisynkään näkökulmasta järkevää. Korona ei katoa sillä, että rikkaat maat rokottavat omat kansalaisensa. Päinvastoin, köyhien maiden alhainen rokotekattavuus lisää riskiä uusille varianteille, joihin nykyiset rokotteet eivät tehoa. On siksi lyhytnäköistä arvioida onnistumista vain kansallisen rokotekattavuuden näkökulmasta.
Epäoikeudenmukainen rokotepolitiikka vaikuttaa muuhunkin kansainväliseen politiikkaan. Esimerkiksi odotettuun ja jo kertaalleen siirrettyyn, Glasgowssa tämän vuoden lopulla pidettävään YK:n ilmastokokoukseen liittyen on herännyt huoli köyhimpien maiden edustajien mahdollisuuksista osallistua kokoukseen. Kansalaisjärjestöjä edustava Climate Action Network on esittänyt jopa kokouksen siirtämistä. Koalition johtaja Tasneem Essop ilmaisi huolensa siitä, kuinka heillä, jotka kärsivät ilmastokriisistä eniten, on muita heikommat mahdollisuudet päästä paikalle puuttuvien rokotteiden vuoksi. ”Aitoja ilmastoratkaisuja on olemassa, mutta se, mikä puuttuu, on todellinen solidaarisuus”, jatkoi Greenpeacen johtaja Jennifer Morgan.
Koronanationalismi jättää ruman jälkensä koronatoimien onnistumisen arviointiin. Vasemmiston täytyy pitää ääntä kansainvälisen solidaarisuuden puolesta myös koronatoimissa.
Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 25.9.2021.
