Energian hinta on noussut nopeasti, mikä näkyy polttoainekuluissa ja monen sähkö- ja lämmityslaskussa. Hintapiikki vaikuttaa erityisesti pieni- ja keskituloisten toimeentuloon. Ilmiö markkinoilla on globaali ja suurin yksittäinen syy hintojen nousuun on fossiilisten raaka-aineiden markkinahintojen nousu.
On vääjäämätöntä, että fossiilisten hinta nousee. Ilmastoa kuumentavat päästöthän on saatava loppumaan. Persut ovat tietenkin päätelleet hinnannoususta, että ilmastotoimista tulee luopua. Eli sen sijaan, että ilmastotoimilla päästäisiin fossiilisista eroon, pitäisi jatkaa ja ylläpitää riippuvuutta kallistuvista raaka-aineista (!).
Oikea ratkaisu ei tietenkään ole uusissa energiaratkaisuissa hidastelu, vaan energiaoikeudenmukaisuuden lisääminen. Monelle pienituloiselle äkillinen hinnannousu on iso lovi lompakossa. Siksi apua ja tukea tarvitaan. Tarvitaan toimia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vasemmistoliitto on esittänyt kattavasti kumpiakin. Meidän linja tietenkin on, että esimerkiksi Uudellamaalla ajava yritysjohtaja ei tarvitse julkista tukea, kun taas julkisen liikenteen ulottumattomissa asuva pienituloinen perustellusti tarvitsee. Toimien onkin kohdennuttava oikein.
Yksi pidemmän aikavälin toimi on fossiilisten polttoaineiden ympäristöverojen kompensaatiomalli, jossa osa verokertymästä palautetaan veronmaksajille tuloeroja tasaavalla ja alueelliset erot huomioivalla tavalla. Tämän hiiliosingoksikin kutsutun mallin avulla voidaan helpottaa ihmisten taloudellista tilannetta siirtymän aikana ja lisätä polttoaineiden hinnannousun yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.
On muistettava, että yhteiskunta pyörii vielä suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla, ja fossiilisten käyttöön on edelleen olemassa taloudellisia kannustimia. Tämä pitää muuttaa. Esittämillämme reilun siirtymän toimilla ilmastokriisiä voidaan hillitä estäen samalla energiaköyhyys ja varmistamalla energiaoikeudenmukaisuus. Reilun siirtymän pitää olla konkretiaa, ei sanahelinää.
Kolumni on julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 19.2.2022.