Historiallinen yritysvastuudirektiivi kaatui tänään EU-jäsenmaiden kokouksessa. Petteri Orpon hallitus oli mukana kaatamassa esitystä. Yritysvastuudirektiivillä olisi velvoitettu suuryrityksiä selvittämään toimitusketjujensa ihmisoikeus- ja ympäristöriskit ja puuttumaan niihin.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä pitää Suomen hallituksen temppua raukkamaisena, vastuuttomana ja lyhytnäköisenä.
– Jo valmiiksi vastuullisesti toimiva liike-elämä, järjestöt ja alan oikeustieteilijät kannattavat direktiiviä. Orpon hallitus toimii ihmisoikeuksia ja yritysten ilmastotyötä vastaan. On arvioitu, että tämä olisi hallituksen suurin ilmastoteko, ja nimenomaan negatiivinen sellainen, Kivelä sanoo.
Valtaosa eduskunnan kuulemista asiantuntijoista on kannattanut direktiivin hyväksymistä. Heidän joukossaan ovat muun muassa Suomen suurimpia vientiyrityksiä ja yhteensä yli 1 800 yhtiötä edustava Teknologiateollisuus sekä yli 400 erikokoista yritystä ja organisaatiota kattava FiBS-vastuullisuusverkosto, johon kuuluvat myös Suomen 10 suurinta yhtiötä
Suomi on vuosia ajanut yrityvastuudirektiivin säätämistä EU-tasolla. Kivelän mielestä Orpon hallituksen vastustuksesta tekee vielä absurdimpaa se, että hallituksen oman
perustelumuistion mukaan nyt käsitelty kompromissi huomioi Suomen keskeiset neuvottelutavoitteet ja muodostaa yhdessä vuodenvaihteessa voimaan tulleen yritysten kestävyysraportointia koskevan velvoitteen kanssa “loogisen vastuullista liiketoimintaa koskevan sääntelykokonaisuuden”.
Hallitus perustelee vastustustaan ennen kaikkea sillä, että direktiivi edellyttäisi suomalaisen lainsäädännön muuttamista ns. ryhmäkanteen osalta.
– Eduskunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan direktiivin täytäntöönpano ei edellyttäisi hallituksen esittämiä periaatteellisia uudistuksia ryhmäkanneoikeuteen tai muuttaisi merkittävästi vallitsevaa oikeustilaa, vaan se voitaisiin toteuttaa nykyisin olemassa olevia mahdollisuuksia maltillisesti laajentaen, Kivelä toteaa.
– Ihmisoikeusloukkausten uhrien oikeussuojan ja siten direktiivin tavoitteiden toteutumisen kannalta järjestöjen mahdollisuus ajaa heidän asiaansa on keskeisen tärkeä, Kivelä lisää.
