Jos ei hyvinvoinnin lisääminen ole sosiaalipolitiikan tavoite, niin mikä sitten?
Perustulokokeilun tulokset julkaistiin 6.5.2020. Kokeilun tulokset antavat tukea perustulon edistämiselle.
Perustulokokeilun tulosten mukaan perustulon saaminen paransi osallistujien hyvinvointia selvästi. Kokeilun perusteella masentuneisuus väheni, tulevaisuuteen suhtauduttiin luottavaisemmin ja yksinäisyyttä koettiin vähemmän. Samalla kokeilun työllisyysvaikutukset olivat neutraaleja tai jopa hieman positiivisia.
Selvitys osoittaa myös, ettei ihmisten halu työllistymiselle ole riippuvainen sanktioista eikä perustulo aiheuttanut kokeilussa passivoitumista. Perustulokokeilun työllisyyttä nostavat vaikutukset olivat pieniä, mutta toisena kokeiluvuotena kuitenkin tilastollisesti merkitseviä. Perustuloa saaneen ryhmän työllisyys kehittyi kokeilussa paremmin kuin sanktioperusteisen aktiivimallin piirissä olevan verrokkiryhmän.
Nykyinen joustamaton sosiaaliturvajärjestelmä ei vastaa nykypäivän työelämää. Työelämän murroksen myötä ihmisten elämäntavat ja samalla tarpeet sosiaaliturvalle ovat muuttuneet. Jatkuvien pienten paikkailujen myötä järjestelmä on muuttunut pirstaleiseksi ja yksilölle kohtuuttoman byrokraattiseksi.
Me haluamme Suomeen sosiaaliturvamallin, joka sanktioiden sijaan antaa ihmisille mahdollisuuksia kehittyä ja tilaa toimia. Ensivaiheessa se tarkoittaa nykyisen järjestelmän joustavoittamista ja esimerkiksi osan etuuksista yhdistämistä. Pidemmän linjan tavoitteena on yksi yhtenäinen perustulo.
Näin poikkeusaikana sosiaaliturvamme kankeus on korostunut. Inhimillinen kärsimys on ollut monessa tilanteessa tarpeetonta, kun sosiaaliturva on pettänyt yksilön. On valtion vastuu varmistaa, että huonoimpanakin päivänä jokainen pärjää. Perustulo antaisi yksilölle turvaa ja luottamusta nopeidenkin muutosten osuessa kohdalle.
