Lentoliikennettä tuetaan tällä hetkellä massiivisin verohelpotuksin. Samaan aikaan lentoliikenteen päästöt ovat yksi nopeimmin kasvavista kasvihuonekaasujen lähteistä. Kuulostaako tämä järkevältä tai millään tavalla kohtuulliselta kiihtyvän ilmastokriisin aikana? Ei kuulosta. Nykytilanne on suorastaan paradoksaalinen ja täysin kestämätön.
Suomessa tähän halutaan nyt muutosta. Kansalaisaloitetta lentoverosta käsiteltiin tänään eduskunnassa. Olen tyytyväinen, että tämä kansalaisaloite saatiin eduskuntaan, ja haluan kiittää sen laatijoita ja kaikkia allekirjoittajia.
Ihmisen toiminnan aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä lentoliikenteen osuus on noin 2–3 prosenttia. Yhteisvaikutuksiltaan, kun huomioidaan myös muut tekijät kuin hiilidioksidi, lentoliikenteen päästöjen osuus ilmakehän lämmittämisessä on noin neljä prosenttia.
Meillä Suomessa on maailman kunnianhimoisin ilmastotavoite ja haluamme profiloitua kansainvälisesti ilmastojohtajana. Tämän on näyttävä konkreettisina toimina kaikilla aloilla, myös lentämisessä.
Väkilukuun suhteutettuna suomalaiset lentävät toiseksi eniten maailmassa. Esimerkiksi vuonna 2017 suomalaiset tekivät 5,4 miljoonaa lentomatkaa ulkomaille. Näistä ylivoimaisesti suurin osa, 72 %, oli vapaa-ajan matkoja. Paluulentoineen suomalaisten ulkomaan lentomatkat tuottivat vuonna 2016 päästöjä noin 4 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tämä vastaa noin yhtä kolmasosaa kotimaan liikenteen päästöistä.
Kuten kaikissa ilmastotoimissa, myös lentoveron kohdalla on tärkeää, että ilmastokriisiä ratkotaan oikeudenmukaisella tavalla. Lentovero ei saa lisätä ihmisten eriarvoisuutta, vaan kustannuksia on ohjattava erityisesti suurituloisille paljon lentäville.
Kun puhutaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta niin on hyvä myös muistaa, että 80% maailman ihmisistä ei ole koskaan lentänyt ensimmäistäkään lentomatkaansa.
Erittäin tärkeää on myös se, että verotuotot suunnataan tukemaan tehokkaasti ilmastokriisin torjuntaa.
Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan lentoalan tekninen kehitys ja nykyiset kompensaatiomekanismit eivät ole riittäviä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Lentovero on tarpeellinen lisä keinovalikoimaan, mutta sekään ei tietenkään lentoliikenteen negatiivisia ilmastovaikutuksia ratkaise.
Tällä hetkellä verotus suosii selkeästi lentoliikennettä. Lentopolttoaineista ei peritä valmiste- eikä arvonlisäveroa, ja kansainvälisessä lentoliikenteessä ei peritä arvonlisäveroa henkilökuljetuksista. Tilanne on ilmaston kannalta vastuuton.
Euroopassa lentovero on jo käytössä Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa sekä Iso-Britanniassa. Me vasemmistossa haluamme, että myös Suomi liittyy näiden maiden joukkoon ja asettaa kansallisen lentoveron. Ruotsissa lentovero ja ”lentohäpeä” ovat yhdessä vähentäneet lentämistä.
Lentoliikenteen vähentäminen laajemmassa mittakaavassa – tai edes kasvun taittaminen – edellyttää lentoveron kaltaisten kansallisten keinojen lisäksi mittavia globaaleja toimia.
Suomen on hallitusohjelman mukaisesti tuettava päästökaupan laajentamista kaikkiin lentoliikenteen ilmastoon vaikuttaviin päästöihin. Vasemmistossa haluamme myös, että pidemmällä tähtäimellä lentoliikennettä hillitään myös esimerkiksi EU:n kattavalla kansainvälisellä kerosiiniverolla.
Lentoverolla on myös kansalaisten tuki. Kaikkien kolmen kansalaisten kannatusta mitanneen tutkimuksen tulos oli samansuuntainen: noin puolet suomalaisista kannattaa lentoveron käyttöönottoa Suomessa.
Yhteiskunnan on tehtävä kaikkensa, jotta kiihtyvä ilmastokriisi saadaan pysäytettyä. Lentoliikenne ei mitenkään voi olla tässä työssä vapaamatkustaja. Siksi lentämisen erityiskohteluun on puututtava.
