Koronaepidemia on mullistanut meidän kaikkien arjen. Moni pelkää oman tai läheistensä terveyden puolesta. Työelämä on mullistunut, ja monen yrityksen tulevaisuus on vaakalaudalla. Koko maailmantalous on koetuksella ennennäkemättömällä tavalla. Koronakriisin hillitsemisen lisäksi meidän on varauduttava siihen, mitä akuutin tilanteen jälkeen tapahtuu.
Miten käy ilmastotavoitteiden? Kuten olemme nähneet, koronakriisi on jo nyt edellyttänyt valtiolta merkittäviä tuki- ja elvytystoimia. On selvää, että talouden elpyminen tulee vaatimaan niitä vielä huomattavasti lisää. Näiden toimien on lisättävä yhteiskunnan resilienssiä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.
Tilanteen vaatimat poikkeukselliset toimet voivat joko edistää tai hidastaa siirtymää kohti vähähiilistä taloutta ja kestävämpää yhteiskuntaa. Hiljattain esimerkiksi Maailmanpankki peräänkuulutti ympäristöystävällisiä elvytystoimia. Suomessa Sitra ja ympäristöjärjestöt ovat vaatineet samaa. Toisaalta taas oppositio on esittänyt hallituksen ilmastotavoitteiden hylkäämistä.
Työllisyyden, ihmisten toimeentulon ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen on kuljettava elvytystoimissa käsi kädessä. Ilmastoystävällisillä investoinneilla parannamme Suomen huoltovarmuutta ja valmiuksia kohdata vastaavanlaisia kriisejä tulevaisuudessa. Hillitsemällä luonnon monimuotoisuuden hupenemista voimme myös ehkäistä tulevia epidemioita.
Tämä kevät on osoittanut, miten kriisin hetkellä me osaamme toimia yhteen ja ponnistella pitääksemme toisistamme huolta. Ihmisten terveyden suojelemisen lisäksi on koronaepidemian runtelema yhteiskunta monin tavoin jälleenrakennettava uudestaan. Tehdään se niin, että ihmisten ja planeetan arvo asetetaan etusijalle.
Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 11.4.2020.
