Mai Kivelä piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron Valtioneuvoston selonteon ”Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035” lähetekeskustelussa.
Aikaamme leimaavat jatkuvat, yhtäaikaiset kriisit. Monesta voi tuntua, ettei kapasiteetti riitä jokaisen kriisin käsittelemiseen ja niihin vastaamiseen pandemiasta sotaan ja ympäristön syvenevään kriisiin. Vastaukset näihin kriiseihin ovat kuitenkin yllättävän usein samat!
Venäjän sodan tehokkaimpia vastatoimia on fossiilisista irtautuminen. Pandemioita ehkäistään luonnon monimuotoisuutta suojelemalla. Ekokriisiä hillitään näillä samoilla keinoilla, fossiilisista irtautumalla ja luontosuhdettamme muuttamalla.
Ekokriisin pysäyttämisellä on kiire, sillä se aiheuttaa kärsimystä ja kuolemaa sotien ja pandemioiden tavoin.
Vasemmisto on hallituksessa ajanut tiukkaa ilmasto- ja luontopolitiikkaa. Ympäristöasiat on hoidettava ykkösprioriteettina myös meidän ihmisten selviämisen ja hyvinvoinnin vuoksi. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma eli Kaisu on yksi osoitus hallituksen työn etenemisestä, mistä olemme iloisia.
Me olemme valmiita myös suurempiin toimiin.
Esimerkiksi liikenteen päästövähennyksissä on vielä tehtävää. Liikenteen päästöjä vähennetään kestävästi laskemalla autoilun kulkumuoto-osuutta kaupunkialueilla. Tämä edellyttää joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen tukemista ja helpommaksi tekemistä ihmisille, mutta myös autoilun ensisijaisuuden lopettamista silloin, kun on aito mahdollisuus valita toisin. Tämä on tehokkain tapa saada liikenteen päästöjä vähenemään.
Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja joka puolella ei koskaan tule olemaan realismia liikkuminen vain kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteen avulla. Tämä on tosiasia. Siksi keinoja on oltava monia. Vasemmisto haluaa edistää kansallista liikenteen päästökauppaa, jotta ihmisillä on kannustin siirtyä vähäpäästöisiin käyttövoimiin. Päästökaupan tulo täytyy meidän mielestä ohjata ihmisille hiiliosinkona tai pienituloisille ja syrjässä asuville kompensaatiomallin kautta.
Me haluamme parempaa, terveellisempää ja halvempaa liikkumista ihmisille! Tämä on mahdollista juuri siksi, että rakennamme saavutettavammat joukko- ja kevyen liikenteen yhteydet ja pääsemme eroon saastuttavista polttoaineista.
Toinen sektori, jolla päästövähennystoimet yhdistyvät parempaan elämänlaatuun ja toimeentuloon on maatalous. Kestävään, luonnonmukaiseen ja kasvipainotteiseen ruokaan siirtymällä maatalous on osa ratkaisua eikä osa ongelmaa. Kun viljelijät voivat viljellä maan kasvukuntoa vaalien ja kierrätyslannoitteisiin siirtyen, omavaraisuusasteemme sekä maan tuottavuus paranevat ja ravinnepäästöt pienenevät. Itämeri ja peltoekosysteemit saavat palautua ja näin pysyvät hyvässä kunnossa meidän ihmistenkin hyvinvoinniksi ja iloksi.
Ilmastopäästöt pienenevät, kun siirrytään eläintuotannosta kasviproteiinien tuotantoon. Maanviljelijöille pitää olla kannattavampaa pitää turvemaat pellonraivauksen ulkopuolella. Esimerkiksi kosteikkoviljelyä täytyy edistää. Kestävään ruuantuotantoon siirtyminen on hyväksi ihmisille ja luonnolle, ja tätä me ajamme. Nyt myös ruokaturva on ajankohtaisempi kuin aikoihin. Mahdollisimman luonnonmukainen ruuantuotantotapa Suomessa on myös omavaraisuutta edistävä, kun emme ole riippuvaisia tuontilannoitteista.
Tutkimus kertoo, ettei ylikulutus lisää onnellisuutta. Suomessa on pienituloisia ihmisiä ja köyhiä perheitä, joiden asemaa vasemmisto johdonmukaisesti ajaa. Samaan aikaan on kuitenkin varakkaita, joiden turha ylikulutus pahentaa myös köyhien elämää vaikeuttavaa ympäristökriisiä. Kulutuksen päästöihin on jatkossa selkeämmin puututtava. Me ajamme tässäkin asiassa rakennemuutosta kuluttajavalintojen korostamisen edellä. Markkinoilla ei pitäisi olla sellaisia tuotteita ihmisten valittavana, joiden valmistaminen ja käyttäminen pahentaa kohtuuttomasti ympäristökriisiä. Tämän lisäksi tällaisten tuotteiden mainostamista pitäisi säännellä.
Myös Ilmastopaneeli korostaa kuluttajavalintojen sijaan ihmisille toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksia nimenomaan kansalaisina. Lompakkoaktivismi on liian pienen joukon etuoikeus. Ilmastoystävällinen elämäntapa kuuluu jokaiselle, samoin kuin oikeus vaikuttaa omaan ympäristöönsä koskeviin asioihin.
Tarvitsemme nyt ja jatkossa entistä vahvempaa ilmastotyötä. Vasemmisto on ajanut sitä tässä hallituksessa ja ajamme sitä myös vaaleissa sekä seuraavalla vaalikaudella.
