On päivänselvää, että biodiversiteettikato, ilmastonmuutos ja ruokaturvan ylläpito edellyttävät maataloudessa järjestelmätason muutosta. EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa tulee uudistaa tätä silmällä pitäen, vaatii kansanedustaja Mai Kivelä kolumnissaan.
EU:n maatalouspolitiikan tukikriteereistä ei saa raflaavia kohuja ”kasvispihvikiellon” tapaan. Euroopan parlamentissa äänestettiin tänä syksynä siitä, saako kasvispihvejä kutsua kasvispihveiksi. Tästä nousi tietenkin iso kohu. Ihmiset ympäri EU:ta allekirjoittivat vetoomusta, ja monet mepit, kuten Silvia Modig, avasivat asiaa hienosti mediassa. Pihvit, nakit ja burgerit viittaavat muotoon, eivät siihen, mikä niiden raaka-aine on. Lopulta EU-parlamentti äänesti lihateollisuuden ajaman kiellon kumoon. Hyvä!
Isosta näkyvyydestä huolimatta äänestys oli vain pieni osa isompaa ja vielä tärkeämpää kokonaisuutta, jossa päätetään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta. Maatalous on avainasemassa ympäristökriisiin vastaamisessa. Kestävää ruokajärjestelmää ei voi luoda ilman, että maatalous muuttuu ympäristö- ja ilmastokuormittajasta ratkaisujen lähteeksi. Kestävää ruokajärjestelmää ei voi luoda ilman, että maatalous muuttuu ympäristö- ja ilmastokuormittajasta ratkaisujen lähteeksi. On päivänselvää, että biodiversiteettikato, ilmastonmuutos ja ruokaturvan ylläpito edellyttävät maataloudessa järjestelmätason muutosta. Jos jossakin kohtaa tähän voi ja pitää poliittisesti vaikuttaa, niin juuri CAP-uudistuksen yhteydessä!
Samaan aikaan hyviä uudistuksia maataloustukijärjestelmään vastustetaan todella kovaa. Harva asia on niin kovan lobbauksen kohteena kuin maatalouspolitiikka. Lähes kaikki puhuvat ilmastotoimien tarpeesta, mutta ne, jotka nyt vastustavat konkreettisia parannuksia tukipolitiikkaan, ovat vastuussa, jos ruokajärjestelmää ei saada muutettua kestäväksi.
Maatalous on merkittävin kokonaisuus EU:n budjetista vieden siitä kolmasosan, ja CAP-uudistuksessa määritellään, miten tätä valtavaa rahavirtaa suunnataan. Suomeksi sanottuna nyt päätetään siitä, kiihdyttävätkö EU:n isoimmat tukieurot ympäristökriisiä vai hillitsevätkö ne sitä. Tämän voi sanoa olevan yksi nykyhetken isoista kohtalonkysymyksistä.
Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 8.11.2020
