Mai Kivelä piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen 19.10.2022 koskien Valtioneuvoston selontekoa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta.
Haluammeko hillitä ilmastokriisiä riittävän ajoissa, niin että maapallo pysyy elinkelpoisena? Kyllä haluamme. Silloin on selvää, meidän on pystyttävä päättämään riittävistä ilmastotoimista.
Tänään käsittelemme sitä, kuinka pääsemme maankäytön osalta tavoitteeseen ilmastokestävyydestä, johon me olemme jo sitoutuneet, ja jonka me olemme jo lakiin vieneet. Kyse on siis yksinkertaisesti siitä, että pidämme kiinni jo sovitusta tavoitteesta tehdä Suomesta hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen sen jälkeen.
Jotta kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä vähenee, on saatava päästöt alas ja nielut ylös. Selonteossa on esitelty toimenpiteitä maankäytön eli metsien, peltojen ja soiden osalta ilmastokriisin ratkaisemiseksi. On kuitenkin heti sanottava, että vasemmistoliitto olisi ollut valmis lisäämään useita vielä vaikuttavampia toimia.
Sillä, jos riittäviä toimia esimerkiksi nielujen vahvistamiseksi ei tehdä, päästöjä pitää vähentää vielä enemmän jossain muualla. Eivätkä lisävähennykset vaikkapa liikennesektorilla ole yhtään sen helpompia!
Lisäksi jos nielutavoitteesta jäädään jälkeen, joudutaan ostamaan nieluyksiköitä EU:n markkinoilta, ja se vasta kalliiksi tuleekin. Onko oikein, että meidän kaikkien yhteisillä verovaroilla jouduttaisiin kustantamaan nieluja heikentävien yritysten voittoja?
Suomen hiilinielut kukoistavat tai kaatuvat metsien mukana. Metsien suojelua tulee lisätä erityisesti Etelä-Suomessa ja metsänhoidon tapoja monipuolistaa. Suosta ojitetuissa metsissä tulee palata eri-ikäisiä puita hyödyntävään metsätalouteen.
Sanotaan suoraan: kaikki muu on näpertelyä, jos hakkuumäärät nousevat yli kestävän tason. Näin tapahtui viime vuonna, kun lisääntyneet ja aikaistuneet hakkuut käänsivät maankäyttösektorin ensimmäistä kertaa hiilinielusta päästölähteeksi. Metsiin siis sitoutuu edelleen enemmän hiiltä kuin sieltä poistuu, mutta nyt metsät eivät riittäneet kattamaan muun maankäytön päästöjä.
Ilmastopaneeli viestii, että nyt on otettava käyttöön kaikki keinot nielujen vahvistamiseksi. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) esittää tuoreessa raportissa, että Suomessa tulisi varautua mahdollisuuteen hakkuukertymien laskusta.
Nyt täytyy miettiä kaikki keinot, jolla elintärkeä metsän nielu saadaan suojeltua. Se, mitä nyt tarvitaan on hiilinielujen pelastusohjelma! Oletteko te muut puolueet tähän valmiita?
Yhteisten metsiemme osalta tärkeää on myös arvokkaiden metsien suojelu valtion mailla ja Metsähallituksen tuloutustavoitteen alentaminen. Metsälakiin tulisi palauttaa vaatimus tietystä iästä tai järeydestä, ennen kuin metsän voi kaataa. Maanomistajille pitäisi luoda taloudellinen kannustin pidentää metsän kiertoaikaa. Muistutan: ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii riittäviä toimenpiteitä.
Suomi on syntynyt suolle, olemme suo-maa. Aiemmat raivaajat iskivät kuokat soihin sekä peltomaan että metsän takia ja näin tavoittelivat leipää lasten suuhun, rakensivat perustukset hyvinvointivaltiolle. Sittemmin ilmastotiede on kertonut, että turvemaiden käyttö pahentaa ilmastokriisiä. Nyt soiden raivauksen sijaan juuri ilmastokriisin ratkaisu on lapsistamme huolehtimista.
Vaikka Suomen pelloista vain 10 prosenttia on turvemaita, syntyy siellä yli puolet päästöistä. Esimerkiksi turvemaiden raivauksen estämällä, pohjaveden tasoa korottamalla, maan multavuutta parantamalla ja talviaikaisella kasvipeitteisyydellä ilmastopäästöjä voidaan vähentää.
Myös kivennäismailla ja koko ruokajärjestelmässämme tarvitaan toimenpiteitä. Yksi syy, miksi uutta peltomaata raivataan edelleen, on tarve saada karjan lanta levitettyä. Järkevämpää olisi panostaa kasviproteiineihin ja biokaasuun, sekä ottaa käyttöön pellonraivausmaksu, joka onkin valmistelussa.
Tehokkain keino maatalouden ilmastoviisaiden ratkaisujen leviämiseksi on raha. EU:n maataloustukijärjestelmässä pyörii miljardeja, ja ne pitää ohjata sellaiseen maatalouteen, joka tekee hyvää niin luonnolle, ilmastolle, eläimille kuin maanviljelijällekin. Tuottajat eivät vastusta ilmastotoimia, kunhan ne toteutetaan reilusti ja järkevästi.
Vain oikeudenmukainen ilmastopolitiikka voi onnistua. Sellaista vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole, että tehtäisiin vähemmän. Vastuu päättää riittävistä keinoista on meillä tässä ja nyt.
