Mai Kivelä

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, aktivisti

Ilmastopolitiikan puolivälitarkastelu

Huh huh mikä kevät (jälleen)! Hallituskriisin ja turveväännön jäljiltä sivuhuomiolle jäivät kehysriihestä saadut uusimmat tiedot ilmastotyön etenemisestä: ilmastopaneeli laski, että Suomi on nyt ”hiilineutraaliuspolulla”!

Hallitus on saanut kritiikkiä ilmastotekojen osalta. Kaikki paine ilmastokriisin maailmassa on mielestäni hyvästä ja oikein. Samaan aikaan helposti unohtuu, että myös hyviä ilmastopäätöksiä tehdään ja oikeansuuntaista kehitystä tapahtuu. Hallituksen ilmastotyö on edennyt suunnitelmien mukaisesti, ja matka hiilineutraaliustavoitteeseen on lyhentynyt merkittävästi. Hiilineutraaliuteen vielä tarvittavien ilmastopäätösten määrää kuvaava päätös- ja toimenpidekuilu on kaventunut nyt 11 miljoonaan tonniin (Mt) hiilidioksidiekvivalenttia. Vuoden 2020 ilmastovuosikertomuksessa kuilun suuruudeksi arvioitiin vielä 15 Mt.

Kuilua ovat kaventaneet erityisesti päätökset energiaverouudistuksesta ja päästöjen väheneminen päästökauppasektorilla aiemmin arvioitua nopeammin. Lisäksi liikenteen päästöjen arvioidaan vähenevän ennakoitua nopeammin vuoden 2030 jälkeen, ja puhtaammat lämmitysmenetelmät ja energiatehokkuuden parantuminen vähentävät myös asumisen päästöjä tiuhempaan tahtiin. Hiilineutraaliuteen on kuitenkin vielä matkaa, ja päästökuilu pitää kuroa umpeen hallituskauden aikana, mikäli hiilineutraaliustavoitteesta aiotaan pitää kiinni.

Tänä vuonna onkin tulossa muun muassa ilmastolain, luonnonsuojelulain, kaivoslain ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset sekä fossiilittoman liikenteen tiekartta, jotka ovat kaikki todella merkittäviä paikkoja ilmaston kannalta. Tärkeitä ilmastopäätöksiä on siis tehty ja tulee tehdä lisää. Vaikka nykytila ei ole Suomenkaan osalta riittävä, globaalisti se on edelläkävijyyttä. Kehysriihen turvekompromissistakin huolimatta päästöjä vähennetään aikataulussa, johon kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet ja joka tekee Suomesta hiilineutraalin vuonna 2035.

Julkaistu alunperin Kansan Uutisissa 8.5.2021.

Fortumin tytäryhtiön korvauskanne peruttava

Uniperin oikeustoimet Hollantia vastaan ovat täysin valtion omistajaohjauksen periaatteiden vastaisina. Fortumin tytäryhtiö Uniper aikoo vaatia Hollannilta korvauksia maan kivihiilikiellon takia.

Tätä on historian väärällä puolella seisominen. Tällainen toiminta voi pahimmillaan heikentää muiden maiden halua toteuttaa kipeästi tarvittavia ilmastopäätöksiä. Siten se pahimmillaan kiihdyttää ilmastokriisiä.

Hollanti on päättänyt kieltää hiilen käytön energian tuotannossa vuoden 2029 loppuun mennessä. Uniperin mukaan hiilivoimalan käyttöaika jäisi aiottua lyhyemmäksi ja siksi sille tulisi maksaa korvauksia. Myös Suomella on vastaavanlainen hiilikieltolaki. Puhtaaseen energiajärjestelmään siirtyminen on välttämätöntä ilmastokriisin hillitsemiseksi.

Nyt Suomen valtion omistama yritys on haastamassa toista EU-maata välimiesoikeuteen tytäryhtiönsä kautta ja hakemassa korvauksia ilmastotoimista. Tämä on järkyttävän häpeällistä toimintaa.

Fortumin toiminta on hallituksen omistajaohjauslinjauksen vastaisena. Linjauksen mukaan valtionyhtiöiden on huomioitava Pariisin ilmastosopimuksen tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemisestä 1,5 asteeseen. Suomen valtion on käytettävä omistajaohjausta Fortumin suuntaan ja estettävä Uniperin oikeustoimet.

Viime viikolla Kivelä jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen kansainvälisen energia-alaa koskevan ECT-sopimuksen uudistamisesta. ECT-sopimus antaa energiayhtiöille laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia ilmastopoliittisesta sääntelystä, kuten fossiilienergian alasajosta. Ulkomaiset yritykset voivat investointisuojaan viitaten haastaa valtiot oikeuteen suljetussa välimiesoikeudessa ja siten kiertää kansalliset ja kansainväliset tuomioistuimet. Tästä on kyse myös Uniperin tapauksessa. Tämä on jälleen kerran osoitus siitä, että ECT-sopimus on pahasti vanhentunut ja siitä on irtauduttava.

Suomen valtio omistaa enemmistön energiayhtiö Fortumista, joka puolestaan on saksalaisen Uniperin pääomistaja.

Mai Kivelä 2018, Helsinki

Fossiilisen energian investointisuojasta on luovuttava

Suomen ja koko EU:n ilmastotavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta kansainväliseen energia-alan ECT-sopimukseen sisältyvän investointisuojan takia. Siksi jätin tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen sopimuksen uudistamisesta.

Puhtaaseen energiajärjestelmään siirtyminen on välttämätöntä ilmastokriisin hillitsemiseksi. On kestämätöntä, että yritykset voivat hidastaa tai jopa estää ilmastotoimia uhkaamalla korvauskanteilla. Jos energiajättien suojaksi menneinä vuosikymmeninä laadittu sopimus estää tehokkaat ilmastotoimet nyt, on siitä aika luopua tai neuvotella se uusiksi. Energy Charter Treaty -sopimus (ECT) antaa energiayhtiöille laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia ilmastopoliittisesta sääntelystä kuten fossiilienergian alasajosta. Viimeisin esimerkki tästä nähtiin helmikuussa, kun saksalainen energiajätti RWE ilmoitti, että se haastaa Alankomaat välimiesoikeuteen, koska maan uusi hiilikieltolaki kieltää kivihiilen energiakäytön vuoden 2030 jälkeen. RWE hakee Alankomailta 1,4 miljardin euroa korvauksia.

Myös Suomen valtion enemmistöomisteisen energiayhtiön Fortumin tytäryhtiö Uniper on uhannut Alankomaita välimiesoikeudella samasta syystä. Tämä siitä huolimatta, että myös Suomella on samankaltainen hiilikieltolaki. Investigate Europe -verkosto on arvioinut, että EU-maissa, Britanniassa sekä Sveitsissä on yhteensä 345 miljardin euron edestä fossiilisen energian investointeja. Pelkkä uhka miljardikorvauksista ja vuosia kestävästä arvaamattomasta suljettujen ovien takana käytävästä välimiesoikeusprosessista voi riittää painostamaan hallituksia ja vesittämään sääntelyä. ECT-sopimus on peräisin 1990-luvulta ja sen uudistamisesta on neuvoteltu jo yli vuoden ajan. Neuvottelut ovat olleet takkuisia, sillä muutokset vaativat yksimielisyyden kaikkien sopimusosapuolten kesken.

Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on keskeistä, että Suomi ja muut EU-maat eivät sido käsiään ja lukitse yhteiskuntia kiinni fossiilisten polttoaineiden käyttöön vuosikymmeniksi.

Kysynkin hallitukselta: kannattaako Suomi sopimuksen muokkaamista niin, että fossiilisten investointisuoja poistetaan ja mikäli näin ei käy, onko Suomi valmis yksin tai yhdessä muiden EU-maiden kanssa lähtemään sopimuksesta?

Fortumin on toimittava vastuullisesti myös Suomen ulkopuolella

Jätin tänään kirjallisen kysymyksen valtion omistajaohjauksen ilmastotavoitteista. Kysymykseni hallitukselle on, miten ilmastotavoitteet huomioidaan omistajaohjauksen periaatepäätöksessä ja miten varmistetaan, että valtionyhtiö Fortum toimii vastuullisesti kaikissa toimintamaissaan.

Suomi haluaa profiloitua ilmastojohtajana. Meidän ei pidä unohtaa omistajaohjauksen tärkeyttä tässä työssä, eikä myöskään aliarvioida Fortumin toiminnan aiheuttamaa mainehaittaa. Marinin hallituksen kunnianhimoisessa ilmastotavoitteessa Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tärkeä osa tätä tavoitetta on fossiilisista polttoaineista, kuten kivihiilestä luopuminen. Suomi aikoo lopettaa kivihiilen polttamisen energiantuotannossa vuoteen 2029 mennessä.

Haluan varmistaa, että valtionyhtiöiden omistajaohjaus on linjassa hallitusohjelmaan kirjattujen ilmastotavoitteen kanssa. Jotta Suomi tekisi aidosti oman osansa maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen, omistajaohjauksen ilmastotavoitteet on määriteltävä tarkasti ja niiden on katettava valtionyhtiöiden toiminta myös Suomen ulkopuolella.

Erityistä huomiota on syytä kiinnittää valtionyhtiö Fortumin toimintaan. Valtionyhtiö Fortum on saksalaisen energiayhtiö Uniperin suurin omistaja. Viime viikkoina Saksassa, Britanniassa ja Suomessa on järjestetty mielenosoituksia, joissa vaaditaan Suomelta ja Fortumilta vastuullista toimintaa.

Uniper on uhannut haastaa Alankomaiden valtion välimiesoikeuteen. Uniper syyttää Alankomaita epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, koska Alankomaat on Suomen tavoin päättänyt kieltää kivihiilen polttamisen energiaksi. Korvauskanteen uhka saattaa vaikuttaa kielteisesti myös muiden maiden ilmastotoimiin. Se luo pelotteen vastaavista haasteista maille, jotka vasta harkitsevat hiilikieltoja.

Hallitus on parhaillaan uusimassa omistajaohjauksen periaatepäätöstä. Hallitusohjelman mukaan valtionyhtiöiden perusarvona on yhteiskuntavastuu, ja yhtiöiden päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset.

Uniperin hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 59,5 miljoonaa tonnia, eli enemmän kuin koko Suomen valtion päästöt. Omistajaohjauksen kautta Suomella voi todellakin olla suuri vaikutus ilmastopäästöihin.

Hallituksen vastaus kirjalliseen kysymykseen saadaan kolmen viikon kuluessa.

Ekologista ja työllistävää energiapolitiikkaa!

Ihmiskunnan energiantuotanto on murroksessa. Helposti saatavilla olevien fossiilisten polttoaineiden hupeneminen ja uhkaava ilmastokatastrofi ovat kohtalonkysymyksiä, joihin jokainen maa joutuu ottamaan kantaa. Muutos on aina sekä uhka että mahdollisuus. Lopputulos riippuu siitä, valjastammeko muutoksen eduksemme vai pidämmekö kiinni menneestä ja toivomme parasta. Suomen energiapolitiikka kuuluu, ikävä kyllä, jälkimmäiseen ryhmään.

Googlen Haminaan rakentama palvelinkeskus on hyvä esimerkki siitä, miten muutosta voi hyödyntää. Google haluaa olla hiilivapaa yritys. Tähän tavoitteeseen päästäkseen yhtiö tukee uusien energiateknologioiden kehitystä ja käyttää uusiutuvaa energiaa. Google sijoitti ruotsalaiseen tuulipuistoon, josta se ostaa kaiken tarvittavan energian Haminan palvelinkeskukseen kymmenen vuoden ajan. Suomesta ei löytynyt vastaavaa mahdollisuutta.

Googlen päätös on seurausta Suomen näköalattomasta energiapolitiikasta ja myös esimerkki menetetyistä mahdollisuuksista. Monet Euroopan maat määrittelivät 2000-luvun alkupuolella energiapolitiikkansa uudelleen ja satsasivat uusiutuvaan energiaan. Suomi päätti tukeutua ydinvoimaan. Siksi Suomessa ei ole syntynyt merkittävästi uusia energiateollisuuden työpaikkoja.  Olemme erittäin riippuvaisia ulkomaisesta tuontienergiasta ja teknologiasta. Käytämme vuosittain 8,5 miljardia euroa ulkomaisen energian tuontiin. Kotimaisen energiateollisuuden avulla tämä summa siirtyisi Suomen talouteen.

Kurssia ei ole liian myöhäistä muuttaa. Suomella on edellytykset tulla uusiutuvan energian kärkimaaksi. Suomen korkea koulutustaso ja teknologiaosaaminen antavat hyvät mahdollisuudet kehittää uusia ja luovia energiaratkaisuja. Uusiutuvat energialähteet työllistävät 2–5 kertaa enemmän kuin fossiiliset polttoaineet tai ydinvoima. Cleantechille ja uusille energiateknologioille on tarjolla valtavat ja nopeasti kasvavat maailmanmarkkinat.  Ne luovat suuria mahdollisuuksia myös suomalaisille vientiyrityksille.

Uusiutuvan energian yritykset tarvitsevat kuitenkin kotimarkkinoita, sillä niiden on saatava näyttöjä ja kokemusta. Jos panostamme kotimaiseen uusiutuvaan ja hajautettuun energiatuotantoon sekä energiatehokkuuteen, edistämme työllisyyttä. Uuden energiateollisuuden viennillä kuromme umpeen negatiivista vaihtotasetta ja kohennamme kansantaloutta.

Modernin energiapolitiikan voi nähdä sekä ylimääräisenä kustannuksena että tulevaisuuden kilpailuetuna. Näkökulma riippuu siitä, onko tavoite turvata alan jälkeen jäänyt suuryhtiöiden valta-asema vai luoda ihmisläheistä, kestävää ja työllistävää energiantuotantoa. Vasemmiston päämääränä on tulevaisuus, jossa energiaa tuotetaan ympäristön, ihmisten ja talouden kokonaisetua varten.