Kuolleella planeetalla ei ole kehitystä, taloutta eikä hyvinvointia.
Globaali ympäristökriisi on polttavin kestävän kehityksen este. Jos ilmasto-olosuhteet ja luonnon monimuotoisuus maapallollamme romahtavat, tuhoutuu samalla ihmisen elinympäristö ja mahdollisuutemme rakentaa oikeudenmukaisempaa maailmaa.
Eriarvoisuus on valtava globaali ongelma ja kehityksen jarru. Siksi on tärkeää, että Kestävän kehityksen globaalin toimintaohjelman Agenda2030:n perustana on ajatus: ”ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen”. Tavoitteiden toteuttamisessa siis kiinnitetään erityistä huomiota heihin, jotka usein jätetään syrjään.
*
Paitsi, että käsittelimme eduskunnassa Agenda2030:n hyväksymistä, tällä viikolla vietetään myös lapsen oikeuksien viikkoa. Köyhyyteen puuttuminen ja kaikkien lasten kouluun pääsy perhetaustasta tai sukupuolesta riippumatta ovat avaintekijöitä lasten hyvinvointiin.
Vuonna 2015 200 miljoonaa kouluikäistä lasta ei käynyt koulua. Agenda2030:een lisättiinkin tavoite saada kaikki lapset kouluun vuoteen 2030 mennessä.
Agenda2030:n perusajatus, ketään ei jätetä jälkeen, on nyt erityisessä vaarassa, koska koronapandemian takia satojen miljoonien lasten koulunkäynti on estynyt. Tällä tulee olemaan mittavat vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiseen ja kestävään kehitykseen.
Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta voitamme tämän takaiskun. Suomen tulee jatkaa työtään sen eteen, ettei ainuttakaan lasta jätetä syrjään. Tarvitsemme pikaisesti tiekartan sille, miten ohjaamme jatkossa 0,7 prosenttia BKT:stamme kehitysyhteistyöhön muiden Pohjoismaiden tapaan.
*
Ympäristökriisin hillitsemisessä on kyse maapallon resurssit tuhoavan elämäntavan suuntaamisesta kestävälle pohjalle. Täytyy vähentää päästöjä ja ylikulutusta mutta vielä keskeisemmin rakentaa uutta kestävää yhteiskuntaa. Arjen valintojen pitää jatkossa tapahtua kestävän kehikon sisällä: on mielipuolista, että meidän on ylipäätään mahdollista valita elämäntapa, joka johtaa itsensä tuhoon. Elämäntapa, jolla kavennamme toisten elintilaa jossain muualla. Elämäntapa, jota jatkamalla jätämme toiset jälkeen.
Vasemmistolaisen ilmastopolitiikan keskiössä on rakenteiden muuttaminen. Työ on rakenteista keskeinen, sillä siitä saamme toimeentulomme. Ihmisen toiminnan sopeuttaminen planeetan rajoihin tarkoittaa joidenkin teollisuudenalojen ja toimintatapojen alasajoa, mutta yhtä lailla toisten kasvamista. Esimerkiksi kiertotalous tarvitsee vahvan kemianteollisuuden ja fossiiliton energiajärjestelmä tuulivoimaa. Ruuantuotanto tulee vääjäämättä muuttumaan ja siihen kannattaa varautua jo nyt. Kaikki tämä merkitsee uudenlaista työtä.
On myös ilmastopoliittinen kysymys, että yhteiskunta panostaa työntekijöiden uudelleenkoulutukseen. Jatkuvan oppimisen mallilla pidetään huoli, ettei ketään jätetä kehityksen kelkasta.
*
Vaikka Agenda2030:n tavoitteiden toimeenpano on kesken ja edistystä on tapahtunut, on toimia nopeutettava ja laajennettava tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarvitsemme mittareita, joilla pystymme arvioimaan ekologista velkataakkaa, politiikkatoimien vaikuttavuutta sekä kestävän kehityksen edistymistä yli budjetti- ja vaalikausien.
Useat valiokunnat painottivat lausunnoissaan politiikkajohdonmukaisuutta. Maailmankauppa, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ja jopa koulutuspolitiikka ovat kehityspolitiikan lisäksi alueita, joilla vaikutamme siihen, miten hyvinvointi maailmassa jakautuu. Lainsäädännön vaikutuksia on arvioitava etu- ja jälkikäteen kestävän kehityksen näkökulmasta.
Suomen rajat ylittäviä ulkoisvaikutuksia on seurattava laajemmin ja luontopääoman ja inhimillisen pääoman kehitys on tuotava talouden seurannan rinnalle. Myös julkisilla hankinnoilla on tässä suuri rooli.
Vasemmistoliitto katsoo, että meidän on Suomessa sovitettava elämämme ja taloutemme ympäristön reunaehtoihin tasa-arvoisemman yhteiskunnan ja ilmastokriisin oikeudenmukaisen hillitsemisen puolesta. Suomen kaltaisen vauraan maan on tuettava kestävää kehitystä myös muualla niin, ettei ketään jätetä. Siksi vasemmistoliitto kannattaa mietintöä.
Kirjoitus on alunperin vasemmistoliiton ryhmäpuhe valtioneuvoston selonteosta kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa 17.11.2021.